Li Andersson FB:ssa (26.11.): ”Avasin uudistetun Talous ja yhteiskunta -lehden, ja vastaan tuli … podcastmainos. Päällimmäinen tunne on se, että nyt ollaan kyllä menetetty jotain toimivaa ja tärkeää. En ymmärrä miksi tällaista painopisteen muutosta on tässä tärkeässä julkaisussa haluttu tehdä, enkä ymmärrä miksi aivan kaikkea on muutettava helppoon ja helpommin pureskeltavaan muotoon. Minusta T&Y:n rooli julkaisuna, jota piti lukea niin ajalla kuin ajatuksella, oli erinomaisen tärkeä. Noh, nyt puhaltavat uudet tuulet, vain muutos on pysyvää, ynnä muita vastaavia kliseitä.”
Olen useissa FB -päivityksissäni kiinnittänyt huomiota tähän samaan kysymykseen: Palkansaajien tutkimuslaitoksen, uuden Labore’n, ideologiseen uudelleenasemointiin.
Katsotaanpa asiaa nyt hieman tarkemmin.
Talous ja yhteiskunta lehdessä 4/2021 Susanna Bellin toimittamassa Batman & 2 x Robin kirjoituksessa mainostetaan Mika Malirannan ja Matti Apusen yhteisten talouspoliittisten podcastien kolmatta tuotantokautta, nyt nimellä M&A.
Labore:n uusi johtaja Mika Maliranta on toiminut ETLA:n tutkimusjohtajana, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessorina, JY:n osa-aikainen kauppakorkeakoulun ja taloustieteen professorina. Nykyinen YLE:n hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on ollut Aamulehden päätoimittaja, EVAn johtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori.
Talous ja yhteiskunta -lehti:
Mistä nimi M&A? ”Ehkä merger & acquisition koska ajatuksena on fuusioida erilaisia ideoita yhteiskunnallisesta keskustelusta.”
(Välihuomautus: M&A (merger & acquisition) tarkoittaa ”liiketoimia, joissa yritysten, muiden elinkeinoelämän organisaatioiden tai niiden toimintayksiköiden omistus siirtyy tai yhdistetään muihin yhteisöihin. Strategisen johtamisen osana yritysjärjestelyt voivat antaa yrityksille mahdollisuuden kasvaa tai supistaa kokoa ja muuttaa liiketoimintansa luonnetta tai kilpailuasemaa.” (Wikipedia, 2021))
… ”Labore ei ole kirkko vaan kansalaiskokous eikä M&A ole saarna vaan keskustelu. Mutta jatkaaksemme kirkollisia vertauksia, hänen roolinsa on toimia niin sanottuna paholaisen asianajajana, ohjelmallisena vastaanväittäjänä.”
M&A:n ”Batman on taloustieteilijä Daron Acemoglu”
Daron Acemoglu?
Hän on turkkilais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä MIT:ssä. Häntä on veikattu mahdolliseksi taloustieteen Nobel-palkinnon voittajaksi. Acemoglu on tätä nykyä maailman siteeratuimpia taloustieteilijöitä.
Acemoglu puolustaa pohjoismaista yhteiskuntamallia ja sosiaalidemokratiaa, mutta ei demokraattista sosialismia: ”Sosiaalidemokratia …. on ilmiömäinen menestys. Kaikkialla lännessä on jossain määrin sosiaalidemokraattista, mutta sen laajuus vaihtelee. Olemme vaurautemme ja vapautemme velkaa sosiaalidemokratialle. … Sosiaalidemokratia ei saavuttanut näitä asioita varallisuutta verottamalla ja sitä uudelleen jakamalla. Se saavutti ne työhön liittyvillä instituutioilla, jotka suojelevat työntekijöitä, rohkaisivat työpaikkojen luomista ja kannustivat korkeita palkkoja.” … Kuitenkin Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersin taloustieteilijät, jotka ovat demokraattisen sosialismin puolestapuhuja sosiaalidemokraattisen pohjoismaisen mallin mukaisesti, ”eivät ymmärrä perustaloutta. He eivät ole vain vaarallisia, he ovat tietämättömiä.” (Wigipedia, 2021).
Viime aikoina Acemoglu on keskittynyt poliittisen vallan analyysiin: kuten teoriaan tasa-arvosta lain edessä, poliittisen toimijuuden ja valtiokeskeisyyden suhteeseen, valta -kulttuurin liikeratoihin suhteessa poliittisten instituutioiden dynamiikkaan; suhde, joka ei Acemoglu mukaan noudata perinteellistä ajatusta modernisaatiosta.
Hobbes ja Leviathan, tietysti: luonnontilassa olisimme kaikki sodassa toisiamme vastaan. Tarvitaan siis määräysvaltaa. Acemoglu löytää kolmenlaista määräysvaltaa: despoottisen, poissaolevan ja kahlehditun (despotic, absent and shackled leviathans):
”Poissaolevan määräysvallan alaisuudessa ei tapahdu taloudellista modernisointia. Despoottisen määräysvallan alaisuudessa talouskasvu vahvistaa olemassa olevaa hallintoa ja sitä tukevaa kulttuurirakennetta ilman pyrkimystä demokratiaan tai siihen liittyviin poliittisiin muutoksiin. Kahlitun määräysvallan alla on dynamiikkaa, joka johtaa talouskasvuun ja poliittisiin muutoksiin, joissa on enemmän alhaalta ylöspäin suuntautuvaa osallistumista. Syy-yhteys ei kuitenkaan kulje alhaalta ylöspäin. Tämän muutoksen aikaansaaminen on ratkaisevasti riippuvaisia kulttuurisesta ja poliittisesta aloitteellisuudesta uusien kulttuuristen vuorovaikutussuhteiden muodostamiseksi ja popularisoimiseksi, ja sitten poliittisten muutosten institutionalisoimiseksi.” (Acemoglu et. al, 2021).
Acemoglun leviathan, määräysvalta, ei kuitenkaan rakennu vain karismaattisuuteen vaan myös tottelevaisuuden, väkivallan varaan:
”Yhteiskunta, jossa eliitti hallitsee väkivallan keinoja, täydentäen porkkanaa kepillä, sisältää suurta pakkoa, suurta epätasa-arvoa ja suuria ponnisteluja. Tässä järjestelmässä eliitit ovat etuoikeutettuja sekä lakien että normien mukaan: koska he eivät saa samanlaisia rangaistuksia kuin ei-eliitit, normit ovat myös heille edullisempia. Siitä huolimatta voi olla optimaalista – jopa eliitin näkökulmasta – luoda tasa-arvoa lain edessä, jossa kaikki toimijat ovat samanlaisten pakkorangaistusten alaisia ja normit ovat tasa-arvoisempia. Keskeinen mekanismi on, että tasa-arvo lain edessä lisää eliitin ponnisteluja, mikä parantaa tulevaisuuden yhteistyön porkkanaa ja kannustaa siten ei-eliitin ponnistuksia entisestään. Tasa-arvo lain edessä yhdistää korkean pakotuksen ja vähäisen eriarvoisuuden. Tekijät, jotka tekevät tasa-arvosta lain edessä todennäköisemmän, ovat 1) pakotuksen laajuuden rajat, 2) suuremmat marginaaliset tuotot ponnisteluille, 3) eliittiryhmän koon kasvu, 4) ei-eliitin suurempi poliittinen valta ja, joissakin tilanteissa, 5) pienempi taloudellinen eriarvoisuus.” (Acemoglu et al, 2020; kurs. mvv).
Tämä Batman, ”paholaisen asianajaja”, ”ohjelmallinen vastaanväittäjä”, esittää saman argumentin kuin Björn Wahlroos Jaakko Honko -luennossaan Aalto -yliopistossa (30.9.2021). Hän sanoi heti alkuun unohtaneensa puheensa otsikon ja korjasi sen muistinvaraisesti: ”Miksi sosialismi ei toimi koskaan eikä missään?” Kuitenkin puheesta jäi käsitys, että kyllä se Ruotsissa toimii, tai ainakin sosialidemokratia. Siellä on nyt rakennettu antoisa kotipaikka yrityksille ja kapitalisteille toisin kuin Suomessa. Suomen teollisuusporvaristo sai todelliset madonluvut toiminnastaan. Valtiovalta puolestaan vero- ja EU politiikastaan: Kapitalisteille on taattava veroedut a’ la Irlanti ja Ruotsi TAI haettava apua EU:lta a’ la Portugali ja Kreikka. On tuhontie, jos ei tee kumpaakaan – Wahlroosin mukaan Suomi on tällä tiellä. Wahlroos ehdottikin talon rakentamista demareiden eikä Perussuomalaisten kanssa – jahka Suomen demarit viisastuvat kylliksi ja ottavat oppia ruotsalaisista tovereistaan. Niinpä Paavo Lipposen nimi on vilahdellut nyt myös täkäläisissä puheenparsissa.
Kun Kokoomus jo kipuilee Perussuomalaisten kanssa poliittisesta kannatuksesta ja Kepu kiivailee suo- ja metsänhoidosta, nyt Demareille tulee valinnan paikka: edetäkö Sanna Marinin viitoittamalla hyvinvointitalouden tiellä (Marin, 2021) vai palataanko 1990 -luvun leikkauslistoihin.
Sivistävä työ
Labore’n institutionaalisen aseman ja tehtävän määrittely M&A -liiketoimena johtaa eittämättä epäonnistumiseen. Olisikin syytä perehtyä asiaan liittyviin psykologisiin, sosiaalipsykologisin, sosiologisiin ja valtiotieteellisiin muuttujiin, jotta tavoite – tieteellinen riippumattomuus – vahvistuisi.
Kuten aiemmin jo totesin, meidän on palautettava osaksi työtä (labor) modernin teollisen vallankumouksen siitä irrottamat kysymykset todesta, hyvästä, kauniista ja reiluudesta ratkaistaksemme aikakautemme eksistentiaaliset ongelmat. Työn (work) tulisi siis olla sivistävää työtä, runoutta tulevaisuudesta, poeta faber. Siinäpä ajatuksellinen Batman Labore’lle.
Viitteet
Acemoglu, D., Wolitzky, 2020. A Theory of Equality Before The Law, The Economic Journal, 131 (May), 1429–1465.
Acemoglu, D., Robinson, J. A. 2021. Non-Modernization: Power-Culture Trajectories and the Dynamics of Political Institutions.
Bell, S. 2021. Batman & 2 x Robin, Talous & Yhteiskunta 4/2021.
Marin, S. 2021. Ajankohtaiskatsaus SAK:n edustajiston kokouksessa 18. 11.2021. https://www.youtube.com/watch?v=4k-lN2RxmsQ
Wahlroos, B. 2021. Jaakko Honko -luento Aalto -yliopisto, 30. 9. 2021. https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/jaakko-honko-etaluento
Wikipedia 2021. Daron Acemglu. https://en.wikipedia.org/wiki/Mergers_and_acquisitionshttps://en.wikipedia.org/wiki/Daron_Acemoglu haettu 26.11.
Wikipedia 2021. Mergers and Acquisitions (M&A).
https://en.wikipedia.org/wiki/Mergers_and_acquisitions
Saahan sitä oudoksua kun on itse ollut keskustelua rajoittamassa. Inhottavaa keikailua asialla joka on vakava. Ja kallis.
…. keskustelua rajoittamassa? Minäkö? Missä ja miten?
Ei ole keikailua vaan etsiskelevää haarukointia argumentin tiivistämiseksi. Vakava asia, kyllä.
Volasella on perustavaa laatua oleva virhe puhua sosialismista ja (ruotsalaisesta) sosiaalidemokratiasta jotenkin samanlaisina/samantyyppisinä järjestelminä kun niillä on se fundamentaalinen ero että (pohjoismainen) sosiaalidemokratia pohjautuu markkinatalouteen ja yksityiseen omistajuuteen kun taas sosialismin lähtökohta on kollektiivinen omistus. Nalle Wahlroosin lause on täysin oikein, sosialismi ei ole toiminut missään eikä tule toimimaan, se on todistettu niin monta kertaa. Pohjoismainen sosiaalidemokratia on taas varsin hyvä aate ja todistettu toimivaksi, näiden rinnastaminen on varsin harhaanjohtavaa.
Marinin ”hyvinvointitalouden” ongelma on se että jonkun pitää myös pystyä kustantamaan se, tähän ei ole esitetty Marinin toimesta mitään konkreettista. Velkarahalla tuhotaan vain tulevien sukupolvien mahdollisuus ylläpitää hyvinvointivaltiota.
Enhän minä niitä sotke vaan ystävämme Yhdysvalloissa, jotka pitävät pohjoismaita sosiaistisina. Sosialimia on kovin montaa sorttimenttia, pidettiinhän valtiokapitalimiakin sosialismina. Kysymys ei ole juridisesta oimistusoikeudesta vaan toiminnallisestä päätöksenteon oikeudesta olla mukana päättämässä mitä, miksi, missä, miten ja milloin tuotetaan ja kuinka mahdollinen ylijäämä hyödynnetään.
Käsitykseni mukaan elämme nyt keskuspankki vetoisessa finanssikapitalismissa, jota jotkut kutsuvat fiat(raha)sosialismiksi, jossa julkinen valta päättää rahan määrästä ja hinnasta mutte ei sen arvosta. Olen käsitellyt blogeissani näitä asioita.
Markkinalibertalistinen sääntelemätön kapitalismi on toiminut hyvin ainoastaan harvoille;
pieni rikkaitten eliitti rikastuu rikastumistaan ja suuri köyhien ja köyhtyvien ihmisten joukko kasvaa maailmanlaajuisesti.
Kaikki Valta Markkinoille- kapitalismi on kuluttamassa vähenevät
luonnonvarat loppuun, aikaansaanut ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kriittisen vähenemisen. Talousihmeitten Kiinan ja Intian suurkaupunkien ilma on hengenvaarallista hengittää, materiaalisen ns. elintason nousun kustannuksella. Talouskasvua vaikka elinympäristö pilaantuisi ja henki menisi… Kapitalismi toimii ehkä liiankin tehokkaasti.
Talouskasvu on välttämätöntä meidänkin poliitikoillemme, vaikka se johtaisi hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen ja siten hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen tai luonnonvarojen ehtymiseen.
Pohjoismainen yhteiskuntamalli on toimivin, jossa demokratia ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, vastakohtana Yhdysvaltain tai Venäjän kaltaisille oligarkioille, joissa raha on valtaa.
Paavo Lipposen kaltaista kokoomuslaista markkinaliberalistista politiikkaa ajavaa demaria ei tarvita, vaan enemmän Marinin linjalla olevaa työväenpuoluetta.
En tietenkään tarkoittanut tuolla keikailulla sinua, vaan li Andersonia ja puolueen johtoa. Vai eikö tapahtumat menneet juuri niin, että rajoitettiin asian käsittelyä ja väitettiin tuon hävittäjä tilauksen tulleen hyväksytyksi jo hallitus neuvottelujen tuloksen hyväksyttyä.
Saman kaltaista toimintaa näyttää olevan Nato kysymyksen ympärillä. Arhinmäki ilmaantui Facebookkiin selostamaan pitkäaikasta istumistaan puolustusvaliokunnassa. Puolueen periaateohjelmassa kerrottu Sotilasliittojen vastaisuus ei tule missään ilmi. Onko Natoon liittyminenkin hyväksytty jo Hallitusohjelma hyväksyttyä. Tosin siellähän ovi on jätetty raolleen. Mutta jos puolue on vakavissaan asissa, niin sen pitäisi se ilmaista myös julkisesti ääneen se sanoen.
Kun kuuntelee radiota niin siellä ei ole kuin Naton oviraollaan tai suoranaaisesti Naton kannattajien edustajien edustus ja vain he pääsevät näkemyksensä. Puolueen pitää tehdä tästä Nato kysymyksestä sev aloite Eduskunnassa jos ollaan sen suhteen vakavissaan.
Olen hieman ihmetelly amerikkalaisten sosialidemokratiaa ihailevaa kantaa. Mm. Bernie Sanders sitä esittää, Richard wolff sekä Jeffrey Sach’s Olen miettinyt pitäisikö kysyä heiltä heidan innostustaan sosialidemokratiasta. Mikä on sen takana. Sekö, ettei heillä olen ns. kansan kotia vaikka maan on yksi maailman rikkaimpia.
Kun itse yrityn KU:ssa kirjoittaa kriittisesti myös ruotsin sosialidemokratiasta. päätöimittaja tietysti poisti sellaiset mielipiteet. Lehti on mennyt todella alas oikeastaan se on muuri puolueen ja jäsenistön ja potenttiaalisen kannattajien välillä. Ilmaisin kantani myös Naton suhteen ja kehoitin päätoimittajaan tutustu- maan John J. mearsheimerin yuotube luentoon Why is Ukraine the West’s Fault? Featuring John Mearsheimer. Siinä hän esittää koko Ukraina sopan alkupisteeksi Naton Bulgarian kokousta 2008. asia on kärjistynyt entisestään netistä katsoin, että siellä jo paukkuu taas jo kovilla ja hyökkääjänä on Ukraina. Venäjä uhittelee laivasto-osastolla Hawaijin vesillä kerrotaan jopa 18 kilometrin etäisyydellä.
Kun kansan uutisissa viitaten Nato kysymykseen ja sanoen , ettei Ruotsiin ole hyökännyt kukaan vai eponnistuneet sosialidemokraatit ja maan kansankodista ei ole kuin rauniot jäljellä. Kysyin myös onko kukaan kuullut väärin tehneestä sosialidemokraatista ja totesin, ettei sellaisia taida olla, vaikka ei tuo kansankoti niin vakuttavaa ole. afganistanin sotaa osallistuminenkaan ei sellainen tapahtuma ole , ei Tarja Halosenkaan osalta. Myös marinin Nato tuen hakeminen EU:sta järjetöstäj oka on muuttunut rauhan järjestöstä sodan instituutioksi. Veren ja raudan liitoksi. Suomen suhdetta pitäisi myös miettiä uudestaa tähän sotilasliittoon. Sillä ei Euroopan kaulailu Yhdysvaltojen militarismin kanssa voi olla suomlaisten etu. Vaikka kokoomus on sitä mieltä. Toivottavasti sai tästä selvää, eikä väärinkäsitystä syntyisi. Mutta jos syntyy kumman on vika lukijan vai kirjoittajan?
Pahoittelen kirjoitusvirheitä.