Chatmanhouse’n tilaisuudessa 17. 3. 2026 presidentti Alexander Stubbilta kysyttiin:
”Miksi Eurooppa ei nyt mene Trumpin puheille ja sano, että jos haluatte apua Persianlahdella, tässä on mitä haluamme teidän tekevän Ukrainan suhteen?”
Stubb ensin häkeltyy ja sitten innostuu:
”Mielestäni se on todella hyvä idea… mielestäni se on itse asiassa todella hyvä idea. Joten voiko tiimini ottaa ylös puhelinnumeronne?. … Mietin ehdotusta. Puhun siitä kollegoideni kanssa.” …(1)
Hyvä idea??
Näinkö Suomen arvopohjaisen realismin ”ulkopoliittinen instrumentti” (2) käytännössä toimii: Sota kuin sota, kysymys on vain vaihtokaupasta, transaktioista, intressien yhteensovittamikseksi arvoista paljonkaan välittämättä?
Ei siis ole enää kysymys arvoista (values) eikä enää oikeastaan realismistakaan vaan pelkästä vaihtoarvosta (value), kaupankäynnistä? Mitä tarkoitan?
Presidentti Stubbille arvoja edustaa globalisoitunut taloudellinen uusliberalismi, ”historian loppu” (Fukuama) ja realismia puolestaan sivilisaatioiden intressien yhteentörmäys (Huntington) ja tältä pohjalta:
Arvopohjainen realismi on ”joukko universaaleja arvoja, jotka perustuvat vapauteen, perusoikeuksiin ja kansainvälisiin sääntöihin ja jotka ottavat huomioon globaalin monimuotoisuuden, kulttuurin ja historian realiteetit kansallisvaltioissa, alueilla ja maanosissa, jotka muodostavat kansainvälisten suhteiden globaalin järjestyksen.” (2)
Realismi määrittyy siis sivilisaatioiden ”intressien” pohjalta, jotka määrittävät ”yhteistyöhön perustuvan maailmanjärjestyksen” arvot.
Sivilisaatioiden ”intressit” muotoutuvat tietysti niiden ylläpitämien elämäntapojen pohjalta, jotka puolestaan tukeutuvat mitä moninaisimmilla tavoilla luonnonresurssien hyödyntämiseen.
Tällöin meillä on kaksi eri peruslähtökohtaa sovittaa arvot ja realismi:
Ulkopoliittinen realismi: luonnonresurssit mahdollistavat elämäntapamme valinnat ilman viimekätisiä rajoituksia. Kysymys on siitä missä määrin elämäntapamme asettamat subjektiiviset vaatimukset luonnonresurssien rajoittamattomalle käytölle on sovitettavissa yhteen eri sivilisaatioiden intressien välillä?
Ekologinen realismi: luonnonresurssit rajoittavat elämäntapamme valintoja ratkaisevalla tavalla. Kysymys on siis siitä, kuinka objektiivisten tekijöiden asettamat rajoitukset elämäntavallemme on sovitettavissa yhteen eri sivilisaatioiden intressien kanssa?
Meillä on siis kaksi lähes vastakkaista dynamiikkaa,
1) sivilisaatioiden elämäntavat jatkavat irrottautumistaan kotimaapallomme elämän tekstuurin ehdoista sen tuhoten, kysyen vain kuinka ehtyvät luonnonresurssit jaetaan sivilisaatioiden kesken, sotien vai sopien. Saamme siis seuraavan ulkopoliittisen realismin nelikentän:
2) Sivilisaatioiden elämäntavat ja kotimaapallomme elämäntekstuuri toinen toiseensa tukeutuen uusintavat toisensa kestävällä tavalla liittolaisina, työtovereina ja matkakumppaneina. Saamme siis seuraavan ekologisen realismin nelikentän:
Realismissa kysymys ei siis nyt ole siitä, että ihmiskunta keskenään arvuuttelee ja arpoo ulkopoliittisen realisminmäärittelemien voimasuhteiden mukaan ketkä jäävät henkiin ja ketkä menehtyvät – siis jakotaloudesta – vaan kohtuutaloudesta, jossa kaikkien elämäntapa on sovitettava ekologisen realismin asettamiin rajoihin.
Ekologisen realismiin siirrymme aivan varmasti, halusimmepa tai emme, hyvällä tai pahalla, ennemmin tai myöhemmin, tavalla taikka toisella. Kysymys ei nyt ole miljoonien vaan miljardien ihmisten kohtalosta, kohtuutalouden rakentamisesta, siis kohtuullisen elämäntavan takaamisesta kaikille, kaikessa, kaikkialla ja alati.
Stubbin hahmottelemat vaihtoehtoiset dynamiikat – kilpailu, konfliktit, yhteistyö (2) – eivät tavoita ekologisen realismin vaatimaa dynamiikkaa, ei lainkaan. Edes Stubbin hahmotteleman yhteistyödynamiikan hyödykkeet – ilmastonmuutos, kauppa, turvallisuus – eivät sitoudu kohtuutalouden tavoitteeseen.
Voimme kyllä tavoitella ”yhteistyötä” ilman että sitoudumme ekologiseen realismiin, samoin kuin uskoa, että ”kilpailun” kautta sovittaudumme ekologisen realismin ehtoihin vaikka se murtaisi elämäntavan ehdot suurelta väestön enemmistöltä. Nelikenttänä:
Trump ja Putin ovat yhtä mieltä siitä, että elämäntavat eivät ole globaalisesti yhteensovitettavissa mutta – ehkä – että luonnonresurssit ovat jaettavissa ”Me ensin” -politiikalla ilman että puututaan elämäntapoihin. Se tarkoittaa nykyisten kansakuntien sisäisen ja niiden välisen jyrkän eriarvoisuuden jatkamista ja jyrkkää syventämistä.
Stubb haluaa etääntyä tästä jakotaloudesta asettaen toivonsa ”oikeusvaltioperiaatteeseen, erilaisuuden kunnioittamiseen, keskinäinen yhteisymmärrykseen” (1) mutta hän ei avaa keskustelua taloudenpidon perusmekanisminen muuttamisesta: esimerkiksi siitä, että jokaiseen taloudellisen transaktioon upotetaan vaihtoarvon (value) lisäksi ekologisen realismin ja kohtuutalouden mukaiset arvot (values) ekologisen sivilisaation taloudellisen perustan rakentamiseksi. (3)
Stubbin Vallan kolmion – globaali Länsi, globaali Itä, globaali Etelä – keskinäisten valtasuhteiden tasapainottaminen vastaamaan Etelän väestöllistä painopistettä edellyttää Pohjoinen/Etelä vuorovaikuksen vahvistamista ja Länsi/Itä vuorovaikutuksesta sopimista Vallan Etelä/Itä/Pohjoinen/Länsi – nelikentässä, joka on pyöreä kuin pallo, siis kotimaapallomme, ei Valistuksen lähtökohtia unohtaen vaan niitä edelleen valistaen! (4)
Viitteet
(1) Chatmanhouse 2026. Finland’s president, Alexander Stubb, on why Europe needs flexible integration, 42.09 –
(2) Stubb, A. 2026. The Triangle of Power: Rebalancing the New World Order. Kindle Edition.
Stubb, A. 2025. Vallan kolmio Murroksen aikakausi ja maailmanjärjestyksen tulevaisuus. OTAVA (laajennettu ja editoitu versio englanninkielisestä editiosta).
(3) Olen kirjoittanut aiheesta paljon blogeissani. Yhteenvetoartikkeli:
Volanen, M. V. 2025. From Capitalization to Curatorization: A Custodium Protocol for Ecologically Admissible Investment (December 26, 2025). Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=5970074 or http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.5970074
(4) Volanen, M. V. 2026. Enlightenment Enlightened. (23.03.2026/draft)
https://www.academia.edu/165374291/Enlightenment_Enlightened
… julkaisi tämän uudelleen!
Oikeusvaltioperiaatteesta puheenollen, johon Stubb asettaa toivonsa, Stubbin puolue kokoomus on syyllistynyt yhtenä hallituspuolueista oikeusvaltion vaarantamiseen mm. yksityisyyden suojaa radikaalisti vähentämällä ja uuden tiedustelulain mahdollistamaa kaikkien kansalaisten massatiedustelua sallimalla. Eli kunnon KGB ja Stasi-tyyliin kaikkia epäillään, luottamus hyvä, kontrolli paras…
Erilaisuuden kunnioittaminen tai keskinäinen yhteisymmärrys eivät myöskään ole kokoomusporvareitten ylimpiä arvoja kotimaassa tai ulkomaillakaan. Valkoisen talon ”isukkia” käydään nöyristelemässä, sen sijaan että oltaisiin ylpeästi itsenäisiä eurooppalaisia ja pohjoismaalaisia.