Meksikossa käytiin sunnuntaina 1.6. historian ensimmäiset oikeusvallan vaalit, joissa valittiin korkeimman oikeuden (Suprema Corte de Justicia de la Nación – SCJN) yhdeksän ministeriä, uuden sisäisen
Parhaillaan työskentelen Kansallisen uudistuspuolueen (Movimiento de Regeneración Nacional) eli Morenan aluekoordinaattorina kampanjassa, jonka tavoitteena on rekisteröidä kymmenen miljoonaa kansanliikkeen jäsentä. Tavoite on varsin vaatimaton, sillä
Kun presidentti Andrés Manuel López Obrador esitteli vuoden 1917 perustuslain vuosipäivänä 5.2.2024 18 perustuslakiuudistusta ja kaksi lakiuudistusta liberaalien vanhassa parlamenttisalissa, jossa hyväksyttiin vuoden 1857 perustuslaki,
1.10. hieman ennen keskipäivää Claudia Sheinbaum Pardo vannoi virkavalansa ja vastaanotti presidentin nauhan (Toma de Protesta) väistyvältä presidentiltä Andrés Manuel López Obradorilta ja edustajainhuoneen puheenjohtajana
Jo ennen vuonna 2018 alkanutta todellista kansanvallan aikakautta presidentit kertoivat hallituksensa teoista perinteisesti aina 1.9., kun kongressille luovutettiin selonteko tehdystä työstä. Tuolla synkällä uusliberaalin politiikan
Sinne, mihin edellinen hallitus rakensi uppoavaa lentokenttää, on luotu uusi 2,8 Manhattanin saaren kokoinen ekologinen puisto ja luonnonsuojelualue, joka tekee sosiaalista oikeutta tälle kulttuurihistoriallisesti merkittävälle
Meksikon mediakenttä kärsii monien muiden maiden tavoin tiedonvälityksen yksipuolisuudesta, joka ei mahdollista kansalaisten oikeutta saada totuudenmukaista tietoa omasta yhteiskunnastaan. Kyseinen ilmiö on vahvistunut sen jälkeen,
Meksikon vaalituomioistuin sai vihdoin valmiiksi presidentinvaalien laillistamisen 14.8. Se vahvisti vaalien tuloksen ja täyden pätevyyden käytyään läpi yli 240 valitusta, jotka eivät täyttäneet niiltä vaadittuja
Meksikon laihaksi muuttunut, mutta edelleen rahavallan ja medioiden kentillä vaikutusvaltainen oppositio jatkaa yhä naurettavammiksi käyviä kampanjoitaan. Se on vuosien varrella esitellyt kuvia eri puolilta maailmaa
Pääkaupunki Ciudad de Méxicon kaupunginjohtajana 2018–2023 toimineesta energiatekniikan tohtorista Claudia Sheinbaum Pardosta tulee Meksikon ja koko Pohjois-Amerikan ensimmäinen naispresidentti. Sunnuntaina 2.6. käydyissä vaaleissa Morena-puolueen vasemmistopoliitikko
Helsingin Sanomat kunnostautui taas vihjailevan ja yksipuolisen Meksikoa koskevan journalismin harjoittamisessa. Tällä kertaa en vastaa väitteisiin kovin yksityiskohtaisesti, vaan keskityn kolmeen keskeisimpään argumenttiin. Ensinnäkin asevoimille
Liittovaltion sähkökomission (Comisión Federal de Electricidad – CFE) takaa sähkön saatavuuden sekä edulliset hinnat ja otolliset olosuhteet koko maan kehitykselle. Maailman 12. suurimman talouden oma
Maanantaina 8.1. Meksikon hallitus loi virallisesti 20 uutta luonnonsuojelualuetta (Áreas Naturales Protegidas – ANP), mikä nostaa ympäristöministeri María Luisa Albores Gonzálezin mukaan suojelun piirissä olevan
Meksikon hallitus on tehnyt uroteon, joka näkyy sosiaalisten ohjelmien avustuksien nelinkertaistumisena. Yksi neljännen vallankumousaallon (Cuarta Transformación) iskulauseista on ollut “kaikkien hyväksi, ensin köyhät” (por el
Sain yhteydenoton eräästä Helsingin Sanomien jutusta, joka antaa hyvin vääristyneen, oudon, totuudenvastaisen ja oikeistolaisen kuvan Meksikon politiikasta. Se maalaa eräästä todellisuudessa huonomaineisesta poliitikosta ”kansankunnan pelastajaa”.
Vuosisadan pahimman pandemian ja Venäjän sekä Ukrainan välisen sodan vaikutukset eivät ole estäneet Meksikon vasemmistohallituksen tavoitteiden toteutumista köyhyyden vähentämisen suhteen. Presidentti Andrés Manuel López Obrador
Hirviö on vihdoin selätetty ja tietoisuuksien vallankumous on yltänyt sinne, missä sitä eniten kaivataan. Institutionaalisen vallankumouspuolueen (Partido Revolucionario Institucional – PRI) 94 vuoden yksinvalta Meksikon
Pääsiäisen kynnyksellä 4.4. presidentti Andrés Manuel López Obrador ilmoitti hallituksen ostavan espanjalaiselta energia-alan jätiltä Iberdrolalta 12 yhdistetyllä termodynaamisella syklillä eli kaasulla ja höyryllä toimivaa energialaitosta
Islas Marías tai Maarian saaret on neljän saaren – María Magdalenan, María Cleofasin, María Madren ja San Juaniton pikkusaaren – muodostama saariryhmä Meksikon Tyynenmeren rannikolla
Niin sanottu Sonoran suunnitelma (Plan Sonora) rakentuu ajatukselle muodostaa Meksikoon eräänlainen Kalifornian piilaakson vastine. Toisaalta se on yksi Meksikon vasemmistohallituksen uusiutuvan energiapolitiikan kivijaloista. Vanhan sanonnan