Pahin populismin vaara tuntuu väistyneen Suomessa sen jälkeen kun perussuomalaisten puolue hajosi. Se ei kuitenkaan ole väistynyt kokonaan, sillä Halla-ahon puolueeksi muuttunut Perussuomalaiset jäi kannatukseltaan yllättävän vahvaksi kun taas karismaattisen Soinin ryhmä ei ole onnistunut saamaan juuri minkäänlaista kannatusta.
Tuo tuli ensimmäiseksi mieleen lukiessani tänään päivän Hesarista (ti 20.11.) Sixten Korkmanin mainion kolumnin ”Suomella on brexitistä paljon opittavaa”.
Onko meillä ihmisiä, jotka ovat innoissaan brexitistä ja haluaisivat Suomen kulkevan samaa tietä brittien kanssa? Toisin sanoen eroavan Euroopan unionista? No eipä juuri. Ainakaan heitä ei ole niin paljon ja ainakaan he eivät ole niin äänekkäitä, että keskustelu Suomen EU-erosta ja siitä järjestettävästä kansanäänestyksestä olisi tällä hetkellä merkittävä julkisen keskustelun aihe.
Epäluulon kylväminen Suomen EU-jäsenyyttä kohtaan oli Soinin perussuomalaisen puolueen suuri juttu. Kaikki muistavat Soinin slogaanin ”Missä EU, siellä ongelma!”. Halla-ahon perussuomalaiset ovat pitäneet EU:n suhteen melko matalaa profiilia. Maahanmuutosta he ovat metelöineet sitäkin enemmän. Maahanmuutto ja EU kuitenkin kietoutuvat yhteen, koska yksi EU:n ”neljästä vapaudesta” on ihmisten vapaa liikkuvuus.
Brexit nostaakin nämä kysymykset – ja samalla kaiken muun, mikä liittyy Euroopan unioniin ja sen jäsenyyteen – esiin periaatetasolla. Tällä tasolla kysymys asettuu näin: Onko brexit – kuten Korkman sanoo – iso poliittinen erehdys? Vai onko Korkman väärässä ja brittien kansanäänestyksen enemmistö oikeassa?
Voihan tietysti olla niinkin, että Suomessa on ihmisiä, jotka kannattavat innokkaasti Suomen EU-jäsenyyttä, mutta iloitsevat brexitistä. Tällä kannalla lienee kuitenkin hyvin vähän kannattajia, vaikka britit ovatkin koko jäsenyytensä ajan olleet EU:n integraation syventämisen jarruttajia.
Korkman sanoo: ”Suurin ongelma on, että Britannian kansalla, puolueilla ja parlamentilla ei ole yhteistä käsitystä maansa geopoliittisesta identiteetistä.” Tämä selittääkin paitsi brittien integraation jarrutuksen EU:n jäsenmaana, myös brexit-äänestyksen tuloksen.
On oikein ja paikallaan, että meillä yritetään ymmärtää mahdollisimman oikein brittien ”geopoliittinen” psykologia. Siinä on paljon maan menneen imperiumin kaipuuta (tai virheellistä kuvittelua, että se on edelleen olemassa). Siinä on paljon brittien atlanttista erityissuhdetta Yhdysvaltojen kanssa ja siinä on paljon tietoisuutta englannin kielen asemasta kansainvälisenä valtakielenä.
Silti Korkman on oikeassa. Iso-Britannia on ”geopoliittisesti” eurooppalainen maa. Se on jo vahingoittanut itseään kaupallisesti ja tulee vahingoittamaan itseään edelleen irtautumalla Euroopan yhteismarkkinoista. Vahinko on tietysti myös yhteinen. Brittien EU-jäsenyys on paitsi brittien etu, myös eurooppalaisten etu.
Korkman toteaa, että populismista on tullut iso poliittinen voima. Minä olisin valmis sanomaan, että juuri se on aikamme suurin ja tärkein poliittinen ongelma. Miksi? Korkman näkee syyn oikein: ”Taustalla on yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvu. Se on ollut räikeätä esimerkiksi Britannissa ja Yhdysvalloissa. Siksi kansalaiset ovat näissä maissa syvästi jakaantuneita.”
Populismin tragedia on siinä, että se syyttää integraatiota eriarvoisuuden kasvusta – sekä absoluuttisesta että suhteellisesta köyhtymisestä – ja kaikesta pahasta olosta. On tärkeätä ymmärtää, että teollisessa maailmassa taloudellinen integraatio on periaatteessa siunaus eikä kirous. Se, jakautuvatko teollisen tuotantotavan ja integraation hedelmät oikeudenmukaisesti, on poliittinen kysymys – ja pelkästää poliittinen kysymys, jos asia ymmärretään oikein. Kysymys on kuitenkin hyvin monimutkaisen asian ymmärtämisestä.
Korkman sanoo: ”sivistys on suoja populismia vastaan”. Hän sanoo myös, että ”onneksi meillä on hyvä peruskoulu, vastuullisia joukkotiedotusvälineitä ja pääosin järkeviä poliitikkoja, jotka tosin enemmän hallinnoivat kuin esittävät visioita”. Lankeamatta omahyväisyyteen meidän on syytä ymmärtää, että nämä asiat ovat meillä paljon paremmalla tolalla kuin monissa muissa maissa. Se kannattaa ymmärtää samalla haasteena muun muassa sekä koulutusviennillemme että kehitysyhteistyöllemme. Hyvään sivistyksen tasoon pitää päästä kaikkialla. Mutta populismin kannatus Suomessa kertoo, että omankin maamme sivistystasossa on paljon parantamisen varaa.
”Ajattelulle virikkeitä antavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle on jatkuva tarve. Sen soisi tuovan esille eriarvoisuuden torjumisen tärkeyden ja edistävän yhteisymmärrystä työllisyyttä vahvistavista uudistuksista.” Nämä Korkmanin lauseet ovat sivistystä. Jotta ne ilmaisevat todellista sivistystä, meidän on ymmärrettävä ne universaaleiksi vaatimuksiksi ja tavoitteiksi kaikissa yhteiskunnissa.
Vain sivistys on suoja populismia vastaan. Kaikkialla.
Ole siinä sitten ”sivistynyt”, kun pörssikapitalismi robotiikalla ja automaatiolla vie leivän suusta..!
EU:n yhteisvaluuttasysteemin on ennustettu hajoavan melko piankin. Mitä siitä seuraa Suomelle, onko tehty suunnitelmia sen varalle.
Saksalaisilla on kuulemma d-markat tallessa tällaisen tilanteen varalta…
Aarno Koistinen
Minäkin olen kuullut tuon ennusteen.
Euroon on investoitu niin paljon poliittista pääomaa, että siksi pidän ennustetta epätodennäköisenä. Mutta kukapa tulevaisuudesta tietää.
Euro tai EMU on osoittautunut ongelmalliseksi, joten joitakin korjausliikkeitä tullaan tarvitsemaan. Luulen että korjausta tullaan hakemaan tiiviimmällä yhteistyöllä ja yhteisvastuuta lisäämällä. Viimeksi mainittu asia maistuu Suomen virallisen kannan mukaan pahalta, mutta se on looginen suunta kun yhteisvaluuttaan on menty.
Esko Syppänenkö populisti ? Sivistymätön ?
Totuudenpukujaa on aina halveksuttajassa kielenkäytössä kututtu populistiksi.
Suomi- neito nukkekodissa..?
Ibsenin Nukkekoti- näytelmä on klassikko-kuvaus vapautumisesta, itsenäistymisestä ja piilo-orjuudesta. Siinä kuvataan porvariperheen hyvinvoivaa elämää joulunodotuksessa. Kaikki näyttää hyvältä, mutta alistetun tietoisuuden kasvamisen myötä rouvalla ei enää ole muuta mahdollisuutta vapautumiseen, kuin jättää perheensä ja lähteä omille teilleen.
Elämmekö me suomalaiset elämme EU-nukkekodissa ?
Minä, ja kaltaiseni, suomalaiset haluamme olla subjekteja emmekä pelkästään objekteja.
Eu- demokratia on lume demokratiaa. Kansalaiset ovat sen jo huomanneet ja 60 % jättää äänestämättä EU:n parlamentti vaaleissa.
Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, jossa päätöksiä toimeenpanevan maan hallituksen tulee nauttia lakia säätävän parlamentin luottamusta eli Suomessa valtioneuvoston on saatava eduskunnan luottamus, joka usein ilmaistaan äänestyksen myötä.
Parlamentarismi perustuu siihen, että kansan valitsema parlamentti pystyy kontrolloimaan hallitusta, jota kansa ei ole valinnut suoraan.
Eduskunta voi tehdä Suomessa hallitukselle välikysymyksiä, joilla hallituksen luottamus mitataan. Mikäli hallituksen politiikka ei nauti parlamentin luottamusta, hallitus on velvoitettu eroamaan. Tällaista parlamentarismiin kuuluvaa hallituksen kontrollointia ei ole EU- järjestelmässä.
Mitä ovat parlamenttaarikot, joilla ei ole parlamenttaarista valtaa ? Komissio päättää tärkeimmistä taloudellisista asioista yhdessä EKP:n kanssa ja niitä ei voida kyseenalaistaa. Me EU- kansalaiset olemme vain objekteja.
Tietysti meillä on oma kansallinen eduskunta-instituutio, mutta sen säätämät lait ovat toissijaisia. EU-parlamentti on vain keskustelukerho, jonka keskustelun aiheetkin komissio todellisuudessa määrittää…
Ja ” show must go on ”…!
NO joo, eihän se Suomen tämänhetkinen äänestäjien valitseman eduskunnan enemmistö juurikaan voi todellisuudessa kontrolloida nykyistä hallitusta ollen sen ” juoksupoikana ”…
EU-parlamentti – sekä sen lisäksi Suomen eduskunta eivät ole ehkä sittenkään ihan pelkkiä ” keskustelukerhoja”. Niillä molemmilla on merkittävä vaikutus niin EU:n kuin Suomenkin politiikan tekemiseen ja asioiden hoitoon. Eivätkä EU-jäsenen kansallisen eduskunta-instituution säätämät lait ole vain toissijaisia. Kun näin halutaan, niin ne voivat olla useimmiten ensisijaisia ja tietenkin velvoittavia. Siksi olisi tärkeää, että Suomessakin lakejä valmisteltaisiin paremmin harkiten ja tarkkuudella. Ja että kansalaisten aktivismi maan asioiden hoidossa olisi voimakkaampaa, jotta voitaisiin tehokkaammin ehdottaa ja päättää lainsäädännöstä kansallisella tasolla. Riippuu siitä mitä päätetään ja millaisia lakeja säädetään ja miten niitä noudatetaan. Siis kaikkia kansallista lainsäädäntöä koskevia ongelmia ei voida sälyttää yksin EU:n niskoille.
Yhtenä esimerkkinä kunkin EU:n jäsenmaan oikeuksista ja lainsäädännön ensisijaisuudesta verrattuna EU:n säädöksiin ja direktiiveihin mainittakoon yhden EU:n vaikutusvaltaisimman maan Ranskan lainsäädäntö. EU:n ” kaikkivaltias ” komissio päätti antaa vielä 5 vuotta lisäaikaa myrkyttää EU:n aluetta kasvinsuojelumyrkky glyfosaatilla ( Monsanto/Bayer ) .Ranskan hallitus ( ekologiaministerin ollessa vihr. ) päätti kuitenkin toisin eli 3 vuoden päästä glyfosaatti poistetaan kokonaan sallittujen kasvinsuojelumyrkkyjen myyntilupalistalta
Edellisen sosialistihallituksen päätöksestä aikomus oli tosin kieltää vaarallisen glyfosaatin käyttö jo tämän vuoden alusta, mutta nykyisen maataloustuottajien ( markkinat ensin ! ) lobbya kuuntelevan ja mukailevan oikeistohallituksen mukaan ei ole muka vielä olemassa ” muuta vaihtoehtoa ” ( vaikka niitä on todistettavasti useitakin ), niin annetaan vielä nuo 3 vuotta ”siirtymäaikaa” ! Siis, kuitenkin tätä myrkkyä koskeva Ranskan kansallinen lainsäädäntö velvoittaa poistamaan myrkyn myynnistä aikaisemmin kuin EU:n säännös. Mikä lienee lainsäädännöllisesti Suomessa tilanne glyfosaatin osalta ?
Ja Ranskassa on parhaillaan menossa erikoislaatuinen kapinatilanne, kun kansalaiset ovat lähteneet kaduille ja tantereille vaatimaan ” rikkaiden presidentin ” ja tämän hallituksen vero-talous-ja sosiaalipolitiikan konkreettista suunnanmuutosta. Tämän aktiivisuuden ansiosta on kenties tulossa muutosta kansallisen lainsäädännönkin osalta – siis riippumatta EU:n säädöksistä…
Jotta, hihat vain heilumaan Suomessakin! Wait and see….
Hei Eeva
En tunne slyfostaatti asian tilaa Suomessa. Voisin kuitenkin kuvitella, että olisimme jotenkin Ranskan linjoilla. Ainakin ongelma tunnetaan; onhan EU:n kemikaalivirasto juuri Suomessa.
Mitä taas lainvalmistelun tasoon Suomessa tulee, niin asia on saanut paljon kriittistä julkisuutta Sipilän hallituksen aikana.
Hei Kalevi!
Ranskassa ” Gilets jaunes ” protestiliike sai alkunsa moottoriajoneuvojen polttoaineen verotuksen kasvamisesta ja sitä seuraavasta ( etenkin dieselin ) hinnannoususta. Hallituksen ilmoituksen mukaan tällä lisäverotuksella kerätään varoja kokonaisvaltaisen energiaremontin tekemiseen. Tosiasiassa näin kerättävistä miljardeista vain osa suuntautuu tähän remonttitarkoitukseen.
Tätä kaikkia moottoriajoneuvon käyttäjiä yhtäläisesti koskettavaa verojenkeräysmenetelmää ei nähdä tasavertaisena eikä oikeudenmukaisena varsinkaan työmatkoihin moottoriajoneuvoa pakosta käyttämään joutuvia vähäosaisia kohtaan.
Oikeistohallitus ei ole hyväksyttävästi kyennyt selittämään energiaremontin kiireellisyyden välttämättömyyttä eikä saamaan kansalaisten ymmärtämystä tuekseen energiaemontin toteuttamiseksi.
Nykyisellään tämä ” keltaliiviliike ” on saanut selvästi populistisia piirteitä, vaikka sillä ei olekaan karismaattista johtajaa. Sitä tukevat niin oikeisto-kuin vasemmistopopulististen puolueiden johtajat ( Le Pen, Dupont-Aignan, Mélenchon ) sekä monet oikeistolaiset ja vasemmistolaiset kansanedustajat.. ja yli 75 % väestöstä.
Tässä konkreettisessa tapauksessa sivistyskään ei ole ollut suoja populismia vastaan , eikä se ole estänyt tämän sosiaalisista perusteista kumpuavan liikkeen syntyä. Huomattavaa on, että sitä tukee suuri osa maan nk. sivistyneistöstä.
Keltaliiviliike taitaa olla esimerkki spontaanin kansanliikkeen synnystä. Sellainen spontaani kansanliike ei sinänsä itsessään ole populismia, mutta sellaista voivat hyödyntää sekä populistit että vastuullisemmat poliitikot. Mitä järkevämmin vastuulliset poliittiset liikkeet reagoivat spontaaniin kansanliikkeeseen ja sellaisen vaatimuksiin, sitä vähemmän jää tilaa populismille.
Tämä voisi olla yksi tapa ajatella, miten ”populismin” käsitettä tulisi käyttää. Minä en mielelläni ajattele, että on ”hyvää” ja ”vastuutonta” populismia. Yritän pitää kiinni siitä, että populismilla tarkoitetaan aina enemmän tai vähemmän vastuutonta poliittista kiihotusta. Mutta kuten tiedämme, kieli on hankala asia, eikä taivu aina mieleiseksemme.
Kalevi,
kyllä tässä viikkokausia jatkuneeessa spontaanissa kansanliikkeessä ilmenee sittenkin ” enemmän tai vähemmän vastuutonta poliittista kiihottamista”, jota em. populistipoliitikot ovat vain siivittäneet, Esimerkiksi sisäministeri syytti Le Peniä liikkeen tukemisesta ja kiihottamisesta, joka on johtanut sen tekemiin väkivaltaisuuksiin mm.Pariisissa. Satoja mielenosoittajia on jo saatettu oikeusvastuuseen mielenosoitusten aikana tapahtuneista tuhoteoista. Le Pen vastasi, ettei hän ole syyllinen keltaliivien väkivallantekoihin. Hän ei ole edes varsinaisesti mukana liikkeessä, vaan käyttää sitä ”sivusta seuraten” hyväkseen poliittisten tarkoitusperiensä saavuttamiseksi …näin EU-parlamenttivaalien alla.
Jotkut liikkeen tukijat vertaavat tätä spontaania kansanliikettä vuoden 1968 tilanteeseen Ranskassa, vaikka se ei ole ainakaan vielä saavuttanut samanlaista laajamittaista poliittista tyytymättömyyden tasoa ja voimaa..
Mukana olevien mielenosoittajien kuulee sanovan mm., että hallitus puhuu vain ilmaston lämpenemisestä ja fossiilisen energian käytön vähentämisestä, kun pitäisi puhua kansalaisten heikentyneestä ostovoimasta ja sen kasvattamisesta ! Mutta eikös ostovoima liity juuri kapitalistisen markkinatalouden ihannoimaan ja ” pyhittämään ” talouskasvuun, joka puolestaan on suurimmaksi osaksi syyllinen juuri tuohon ilmaston haitalliseen lämpenemiseen…ja kaiken elollisen hävittämiseen planeetaltamme ? .
Tuo polttoaineen hinnankorotus olikin vain tämän kansanliikkeen sytyttänyt kipinä. Taustalla on jo pitkään jatkunut talouskuri ja kaikkein heikommassa asemassa olevien ihmisten sosiaaliturvasta ja elinoloista leikkaaminen, samanaikaisesti kun kaikkein rikkaimman kansanosan maksama solidaarisuusvero ISF poistettiin. Suurin osa keltaliiviliikkeen mielenosoituksissa mukana olevista on täysin kyllästynyt presidentti Marconin ” monarkistiseen ”, ylpeän röyhkeään ja ( häntä äänestäneitäkin ) kansalaisia alentavaan käytökseen ja hänen hallituksensa epäoikeudenmukaiseen toimintaan. Näitä molempia vaaditaan muuttamaan pikaisesti politiikkansa suuntaa …tai eroamaan. Näyttää kuitenkin siltä, että presidentti ja häntä totteleva hallitus eivät anna periksi , vaan pyrkivät ” mädännyttämään ” ja sitä myötä tukahduttamaan keltaliiviliikkeen.
Niinpä!
Vielä kerran keltaliiviliikkeen toimintatavoista :
Tämä alkuaan ” epäpoliittiseksi ” ja ” rauhanomaiseksi ” luonnehdittu spontaani kansanliike on muuttumassa ohjatuksi ” guérilla urbaine ” tyyliseksi katutaisteluksi. Tänään Pariisissa keltaliiviliikkeen aktivistit yrittivät murtaa poliisin asettamia katusulkuja ja ottivat yhteen mellakkapoliisin kanssa. Yhteenotoissa on loukkaantunut 10 ihmistä, joista 3 mellakkapoliisia. 115 henkilöä on kuulusteltu väkivaltaisuuksien johdosta ja useita on pidätetty.
Kuulin juuri pääministeri Edouard Philippen vakuuttavantelevisiouutisissa ( France 2 ), että mitään väkivaltaisuuksia ei anneta anteeksi, ei halua särkeä ja tuhota, ei poliisia kohtaan suunnattua provosoimista , eikä ” vallankumouksellisia puheita ”.
Eri puolilla maata keltaliiviliikkeen riveissä tiedetään olevan mukana joukko aktiivisia äärioikeiston- etenkin RN-populistipuolueen kannattajia.
Katsotaanpa saadaanko tätä politisoitunutta kansanliikettä ja sen väkivaltaista toimintaa pysäytetyksi edes sivistyksellä…
Kiitos Eeva raporteistasi. Eipä siellä Ranskassa hyvältä näytä.
Tässä blogissa puhutaan lähinnä eurooppalaisesta populismista ja suojasta sitä vastaan. Siksi muistutankin, että Ranskan tämänhetkisen kaaosmaisen tilanteen aikaansaamiseen osallistuu aktiivisesti ei vain rauhanomaisia mielenosoittajia, vaan myöskin paljon nimenomaan äärioikeistolaisia ja äärivasemmistolaisia populistisia ekstremistejä.
Niin äärioikeistolainen populisti Marine Le Pen kuin vasemmistopopulistiksi luokiteltu Jean-Luc Mélenchonkin vaativat tänään yhteen ääneen julkisesti Kansalliskokouksen ( Assemblée Nationale = eduskunnan ) hajottamista ja uusia suhteellisen vaalitavan mukaan järjestettäviä vaaleja…tietenkin tarkoituksena saada maassa enemmän lainsäädäntövaltaa.
Siis kaiken sortin populistit käyttävät sekasortoista tilannetta hyväkseen poliittisten tarkoitusperiensä saavuttamiseksi ja edistämiseksi. Tällainen spontaani , etenkin tasavallan ja itse demokratian symbooleja vastaan suunnattu vihamielinen hyökkäys ja katutappelu ei nähdäkseni edistä demokratian kehittymistä parempaan suuntaan. Tällainen väkivaltaiseksi muuttunut kansanliike saattaa siis olla vain pelkkänä ponnistuslautana nimenomaan kaikenkarvaisille populisteille , jollei liikettä saada pidettyä ” sivistyneissä ” rajoissa.
Kaaostilanteen kartoittamiseksi ja rauhoittamiseksi Ranskan hallitus pitää tällä hetkellä hätäkokousta presidentti Emmanuel Macronin palattua Argentiinasta, jossa hän osallistui …G 20- kokoukseen. Hallituksen on saatava aikaan keltaliivejä ( kansalaisia ) tyydyttävä poliittinen ratkaisu, muutoin tilanteen hallinta luisuu käsistä kokonaan. Toivottavasti maan asioiden hoitoon saadaan pikapuoliin jotain järkiperäisyyttä rauhallisemmilla menetelmillä.
Hei Eeva
Viimeisetkin postauksesi ovat mielenkiintoisia. On varmasti täysin totta, että Sipilän hallituksen synti tässä kemikaliasiassa on mennyt Suomessa ohi ihmisten silmien ja korvien.
Mitä taas Ranskan vaalijärjestelmän uudistamiseen tulee, niin muistelen että aihe on ollut toistuvasti esillä ja kaikenlaista on kokeiltu. Jännite on sen välillä, tuottaako vaalijärjestelmä mahdollisimman suhteellisen edustuksen kaikille niille ajatussuunnille, joita maassa on, vai pyritäänkö siihen, että paljon kannatusta saanut ryhmä saa ikäänkuin lisäpaikkoja. ”Lisäpaikkojen” ideahan on, että saadaan aikaan parlamentin enemmistöön nojaava vahvan hallitusvallan omaava hallitus. Demokratian kannalta molemmilla ajattelutavoilla on ”pointtinsa”, enkä menisi sanomaan, että toinen on toista parempi.
Joka tapauksessa se, että mielenosoitukset ovat riistäytyneet silmittömäksi väkivallaksi, on Ranskan demokratian kannalta huono juttu. Erittäin huono juttu!
Ranskan pääministeri ilmoitti lykkäävänsä polttoaineen veronkorotuksen kuudella kuukaudella. Sitä ei siis peruttu, kuten ”viherliiviliike ” vaatii. Näin tehdessään pääministeri pyrki poistamaan vain kapinan laukaisimen eikä sen todellisia pohjimmaisia syitä.
Tänä iltana 4.12.18 France 3 ( julkinen ) televisiokanavan debattiohjelmassa ”Särkynyt ( t.sirpaloitunut ) Ranska ” mukana olleen protestiliikkeeseen osallistuvan henkilön mukaan ” keltaliiviliike ” tulee jatkumaan niin kauan kuin tarvitaan aikaa näiden kapinaan johtaneiden syiden selvittelyyn ja postamiseen. ”Keltaliivit” eivät silti aio odottaa koko presidentti Macronin jäljellä olevaa hallintokautta ,vaan he haluavat nopeasti muutosta politiikan sisältöön ja suuntaan. Odotettavissa on näin ollen vielä paljon mielenosoituksia, sillä liike ei ole suinkaan laantumassa. Presidentti Macron on tunnettu siitä, että hän ei hevillä luovuta. Mutta nyt on vihdoin häntä vastassa sellainen kapinaliike, joka ei sekään anna hevillä periksi. Aikaisemmin Macron on tukahduttanut esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen mielenosoitusinnon lupauksillaan. Nyt eivät katteettomat lupaukset enää riitä, vaan on tultava näyttöä suunnanmuutoksesta.
Ranska on EU:ssa ” champion ” erilaisten verojen ja välillisten verojen osalta. Veroja ja varsinkin välillisiä lisäveroja on kerätty milloin mihinkin tarkoitukseen, eikä niiden perillemenosta tarkoitukseensa ole ollut selvyyttä tai varmuutta. Nyt ” viherliiviset ” ranskalaiset vaativatkin läpinäkyvyyttä politiikkaan ja varsinkin verotukseen. He haluavat tietää mihin heidän maksamansa verorahat todella menevät , ja menevätkö ne heidän hyödykseen.
hei!
Rauhallista itsenäisyyspäivää !
Kiitos Kalevi näiden kommenttieni julkaisemisesta blogisi yhteydesssä. Ranskan tämänhetkinen poliittinen tilanne koskettaa muitakin eurooppalaisia, koska tämä kapinointi suuntautuu yhden EU:n vaikutusvaltaisimman maan demokraattisesti valittua poliittista johtoa ja sen epäoikeudenmukaista vallankäyttöä vastaan. Tällä esimerkillä voi olla vaikutusta muiden Euroopan maiden kansanliikkeiden vahvistamiseen.
Kysymyksessä ei ole mikään ” pullamössökansan arabikevät ” ( katso em .2.12.18 ollut Ylen toimittajan Annastiina Heikkilän kapinaliikettä halventava tilannearvio ) jo senkin takia, että kapina on meneillään Euroopassa ja nimenomaan Ranskassa, jonka nykyistä tasavaltalaista poliittista systeemiä ja hallintoa ei voida suoraan verrata nk.arabimaiden menneisyyden tai nykyisyyden hallintoihin. Kysymys on Ranskassa mahdollisesta supiranskalaisesta ilmiöstä, ja täälläkin se on ennennäkemätön.
Kerron vielä tässä hivenen Ranskan kriisitilanteesta, koska Suomessa ei taideta olla kovinkaan kiinnostuneita siitä, tai sitten annetaan aivan vääränlainen kuva tästä ranskalaisten kapinoinnista. Väkivaltaa tuodaan esiin paljon enemmän kuin rauhanomaisia mielenosoittajia.
Ranska ei myöskään ole Suomi, eikä sitä voida suoraan verrata Suomeen , ei sen poliittisen historian ja nykypäivän näkökulmastakaan katsoen.
Nyt hallitus ( = Macron ) on joutunut todella perääntymään. Se on ilmoittanut polttoaineveron korotuksen ja muidenkin v.2019 alusta aiottujen hinnankorotusten peruuttamisesta. Muitakin myönnytyksiä on luvassa ( ” populismin ” uhallakin ..?!).
Seuraan tilanteen kehitystä mielenkiinnolla. Tulevaksi viikonlopuksi on vielä tulossa mielenosoituksia eri puolilla maata huolimatta osaan maata ennustetusta lumisateesta . Mukana mielenosoituksissa on huomattavan paljon naisia ja eläkeläisiä. Televisiouutisissa eräs ” keltaliivinainen” sanoi, että koska Macron on ajanut hänet kadulle, niin hän pysyy siellä niin kauan kuin tarvitaan.
Eilen illalla 5.12.18 hieman hermostunut pääministeri toi julki puolueiden johtajille suunnatun vetoomuksen ” vastuullisuudesta ” tulevien tapahtumien osalta. Osa opposition oikeisto-ja vasemmistojohtajista vastasi vetoomukseen muistuttamalla, että vain presidentti Macron on vastuussa kapinatilanteen syntymisestä ja sen ylläpitämisestä. Marine Le Pen kehoitti presidentti Macronia puhumaan ” keltaliivien ” kanssa. Jean-Luc Mélenchon puolestaan muistutti , että Ranska ei ole mikään start-up, jota johtaa viisas nero, vaan Ranska on valveutuneista ja sivistyneistä ihmisistä koostuva maa.
Kunnanjohtajat ovat tahollaan avanneet nk. valituskirjoja ( cahier de doléances ), joihin kansalaiset voivat kirjoittaa omia valituksiaan ja vaatimuksiaan, jotka toimitetaan valtiojohdon tietoon. Näin pyritään edistämään demokratian toteutumista nk.” suoran demokratian ” ja edustuksellisen demokratian yhteisvaikutuksen kautta.
Sipilän hallituksen menetelmät eivät todellakaan onnistu Ranskassa ! Sipilän käyttämä nk. aikaa ja varoja turhaan nielevä ” kokeilukulttuuri ” ei ole ollenkaan sopiva menetelmä Ranskan hallituksen toiminnan ohjaajaksi. Ei ainakaan valveentuneiden ja sivistyneiden kansalaisten mielestä…
EU:n kemikaalivirasto ei välttämättä teetä kemikaalien tuottajien interesseistä täysin riippumattomia puolueettomia tutkimuksia …!
Eikä sillä taida olla mitään vaikutusta edes Suomen kansallisiin päätöksiin.
Nimittäin EU:n Komissiossa Suomen edustaja muistaakseni äänesti Komission ehdotuksen mukaan glyfosaatin myyntiluvan jatkamisen puolesta ! Suomi siis antoi 5 vuotta lisäaikaa vaarallisten kemikaalien tuottajille myrkyttää EU:n aluetta glyfosaatilla. Hienosti tehty, vai mitä ? Tästäkin Sipilän hallituksen pitäisi saada paljon kriittistä julkisuutta.
Ranskassa glyfosaatin myynti muille kuin maataloustuottajille tulee olemaan kiellettyä 01.01.2019 lähtien. Siis vain maatalous saa sitä vielä käyttää sallitun siirtymäajan.
Kalevi,
Ranskan sekasortotilanne onkin erikoinen jopa maailmanmitassa. Eilen illalla olleessa ( France 2, julkinen kanava ) asiaa koskevassa televisiokeskustelussa historioitsija Emmanuel Todd analysoi, että Ranska on historiankin näkökulmasta katsottuna ainut maa, jossa voidaan vastustaa poliittista valtaa tällä tavoin. Siis asettaa demokraattisesti valittujen poliittisten vallanpitäjien oikeutus kyseenalaiseksi.
Hänen mielestään koko tähänastinen presidentti Macronin hallintokausi on ollut yhtä väkivallan historiaa, jolloin itse hallitus on käyttänyt heti valtaantulostaan asti ” väkivaltaista kaaoksen strategiaa ” murtaakseen kaiken poliittisen vastustuksen. Toddin mukaan presidentti Macronin käytös on ollut ranskalaisia herjaavaa ja halveksivaa.
Kuitenkin hänen mielestäään presidentin ero ja Kansalliskokouksen hajottaminen tässä tilanteessa tuottaisi enemmän anarkiaa kuin demokratian edistystä.
Keskustelussa mukana ollut ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty totesi, että yksikään aikaisempi hallitus ( Ranskassa ) ei ole valtakautensa alusta lähtien antanut valtavia lahjoja rikkaimmille. Hänen mielestään rikkaille lahjoina annetut 5 miljardia euroa ( verohelpotuksia ) olisi voitu ohjata energiaremontin tekemiseen. Piketty sanoi, että hallitus on tappanut koko energiaremontin idean siirtämällä sen toteuttamiseksi varoja kaikkein köyhimmiltä rikkaimmille. Pikettyn mukaan suurin Macronin erhe onkin ollut alentaa rikkaimpien verotusta. Hänellä on siis rahaa jaettavaksi rikkaimmille, mutta toisaalta muiden on kiristettävä vyötään sen johdosta, että samanaikaisesti Macron vakuuttaa , ettei valtion kassassa ole varoja. Pikettyn mukaan tämä on syvää sosiaalista ja verotuksellista epäoikeudenmukaisuutta. Ja Macron on sallinut markkinoiden itse tekemän säännöstelyn ( autorégulation ), joka on sosiaalista päoikeudenmukaisuutta.
Tästä keskustelusta voi vetää sen johtopäätöksen, että tavallisten kansalaisten mitta on täysi, ja siksi he kapinoivat hallitusta ja etenkin presidenttiä vastaan.
Keskusteluun osallistunut Jean-Luc Mélenchon totesi, että kysymyksessä on demokratian jäädyttäminen, poliittisen edustuksen evääminen. Hänen mielestään yleistä järjestystä ei voi olla ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja että kriisin ratkaisemisen tulee olla poliittinen.
Naapuriläänissä ( Haute Loire ) Puy -en- Velayn kaupungissa mielenosoittajat ovat hyökänneet tasavallan symboolia prefektuuria vastaan ja polttaneet sen osittain. Ei todellakaan hyvältä näytä.
Hei
Toivottavasti Jean-Luc Mélenchon säilyttää päänsä kylmänä ja pitää esillä vaatimustaan, että kriisin ratkaisun tulee olla poliitinen. Se voi olla vaikeata, koska äärioikeiston ratkaisuvaihtoehdot ovat varmasti toisenlaisia kuin Mélenhonin ja hänen taustajoukkojensa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on kuitenkin asia, josta voisi kuvitella Mélenchonin voivan muodostaa laajaa kannatusta nauttivan paketin.
Tuntuuko tällainen arvailuni siellä paikan päällä asioita seuraavalta liian optimistiselta?
Hei!
Arvailusi ei tunnu liian optimistiselta, mutta ratkaisua ei saada aikaan kovin helpollakaan, koska poliittinen tilanne on muhinut jo kauan ja ajautunut jo räjähdyspisteeseen.
Tietenkin äärioikeiston ratkaisuehdot olisivat toisenlaisia kuin Mélenchonin ja taustajoukkojensa Alistumaton Ranska- puolueen ( La France Insoumise ).. Eilisiltaisen keskustelun yhteydessä tämän Mélenchonin johtaman puolueen kansanedustaja François Ruffin kertoi olleensa viikonlopun barrikaadeilla ja todennut siellä vallitsevan voimakkaan kaunan valtaapitäviä kohtaan. Mielenosoittajat vaativat presidentti Macronin eroa.
Eräs Macronin perustaman puolueen LREM:in kansanedustajatar syytti Ruffinia vallankumoukselliseksi lisäten, että olla vallankumouksellinen kansanedustaja ja toimia instituutioita vastaan on tyhmää. Ruffin vastasi tähän , että presidentti Macron itse repii Ranskaa epäoikeudenmukaisella politiikallaan ja ylimielisyydellään. Ja että hänen takana olevan puolueen kansanedustaja vasta päästääkin itse älyttömyyksiä suustaan toista kansanedustajaa kohtaan. Ruffin vakuutti, että nyt alistettu hiljainen Ranska ei enää vaikenekaan, ja että tämä on otettava huomioon.
Presidentti Macronin käskystä hallitus on tänään neuvotellut puolueiden kanssa tarkoituksella ratkaista tämä vakava kriisi. Valitettavasti Jean-Luc Mélenchon ei itse ollut neuvottelemassa, vaan oli lähettänyt paikalle Alistumaton Ranska-puolueen edustajan.
En vielä tiedä tätä kirjoittaessani mitä on saatu aikaan patoutuneen tilanteen muuttamiseksi. Esimakua hallituksen aikomuksista antaa ehkä ennen kokousta puhuneen ( oikeistolaisen ) talousministeri Bruno Le Maire’n toteamus, että verojen keventämistä on nopeutettava, ja että keinona tähän on julkisten menojen vähentäminen eli niiden leikkaus ! Mutta… ” keltaliivithän ” ovat lähteneet spontaanisti kadulle osoittamaan mieltä juuri hallituksen epäoikeudenmukaista sosiaali-ja talouspolitiikkkaa ja julkisten palvelujen tuhoamista vastaan ! Ranskalaiset haluavat kyllä maksaa veroja, mutta suhteessa siihen mitä ja millaisia julkisia palveluja heille on tarjolla. Bruno Le Maire on kait tehnyt johtopäätöksen ( ? ), että otetaan sitten vielä lisää pois julkisista menoista eli supistetaan entisestäänkin julkista sektoria , niin voidaan alentaa veroja ! Eikö olisi järkevämpää palauttaa esimerkiksi upporikkaiden maksama solidaarisuusvero ISF ? Siis verottaa enemmän niitä, joilla on eniten rikkauksia.
Presidentillä ja hallituksella ei taida olla hitustakaan ymmärrystä siitä, miten ranskalaiset kokevat elämässään heidän politiikkansa seuraukset.
Ymmmärsin tästä talousministerin selityksestä , että ultraliberaalista talouskuripolitiikkaa aiotaan edelleenkin jatkaa entiseen tapaan välittämättä tämän kansanliikkeen vaatimuksista !
Miten lienee nyt esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen kuulemisen kanssa. ? ” Keltaliivit ” kun ovat vaatineet nk.välillisten tahojen mukaanottamista tähän neuvotteluun kriisitilanteen laukaisemiseksi . Presidentti Macron on nimenomaan pyrkinyt valtakaudellaan hävittämään ammattiyhdistysliikkeen ja estämään sen vaikutuksen mm. työllisyys-ja sosiaalipolitiikan valmisteluun.
Hei Eeva, kiitos tästäkin!
On surullista, jos Macronin asenteet ovat lukkiutuneet; ratkaisun avaimet ovat kuitenkin hänen käsissään.
On oikeistolaista populismia ajatella, että vain korkea verotus on ongelma; ja että juuri se on vastuussa ihmisen ostovoiman vähäisyydestä.
Kysymys on alkuperäisestä tulonjaosta (toisin sanoen palkkojen ja voittojen suhteesta) ja oikeudenmukaisesta verotuksesta (jonka pitää olla progressiivista, jos tuloeroja halutaan kaventaa). Valtiolla ei ole paljoakaan tekemistä alkuperäisen tulonjaon kanssa. Se perustuu työehtosopimuksiin.
Jos näiden perusasioiden ymmärtämisessä Macron ja Mélenchon voisivat lähestyä – julkisesti! – oltaisiin jo paljon lähempänä kriisin ratkaisua.
Kalevi,
En yli 40 vuotta Ranskassa ranskalaisten keskuudessa asuvana voi olla puuttumatta YLE:n Pariisin kirjeenvaihtajan Annastiina Heikkilän 2.12.18 YLE:n uutisissa julkaistuun selvästi kantaa ottavaan raporttiin ” Toimittajalta: Mikä rauhoittaisi mellakoivat ranskalaiset ? ”.
Onkohan tässä kysymys toimittajan Ranska-kokemattomuudesta ja kevyestä suhtautumisesta tähän vakavaan asiaan ? Nimittäin suomalaisena ( ? ) hän toivoo Macronille menestystä uskoen, että vahvasta Macronista hyötyisi koko Eurooppa. Julkisen YLE:n toimittaja Heikkilä tukee näin avoimesti presidentti Macronia uskottelemalla, että jos Macron ja otteensa heikkenevät, niin populistiset voimat kasvavat Ranskassa.
Heikkilä ei nähtävästi sittenkään tunne tarpeeksi Pariisin ulkopuolella periferiasssa ja maaseudulla eläviä ranskalaisia ja näiden kykyä vastustaa niin epäoikeudenmukaista poliittista valtaa kuin populisminkin nousua ? Kysymys ei ole mistään ” turhautuneen keskiluokan kapinasta ”, kuten Heikkilä analysoi. Heikkilän olisi hyvä tutkia lähemmin ” gilets jaunes” – liikkeen kapinointiin johtaneita poliittisia syvällisiä syitä, ja sitä miksi lähes 80 % väestöstä ( 67 miljoonasta ) tukee tätä liikettä.
Macronin puolustamisen sijasta hänen olisi ennemminkin ollut hyvä kysyä miksi presidentti ei ole saanut kansaltaan kunnioitusta. Eikä Macron ole pelkästään ” leimaantunut ” etäiseksi ja itsevaltiaaksi ” , vaan hän on ollut sitä käytännössä koko presidenttikautensa ajan. Ja lisäksi hänen hallituksensa ja hänen aloittamansa LREM-liikkeen kansanedustajien toiminta tuntuu poliitiikan mutkallisuutta käsittämättömien amatöörien puuhailulta.
Ranskalaiset ovat täysin pettyneitä ja tyytymättömiä presidentti Macronin johtamaan politiikkaan. He haluavat sen suunnan muutosta. Ranskalla on jo historiansa valossa voimakasta kapinaperinnettä epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Aina kuin valtaa pitävät ovat ylittäneet sietorajan, niin kansalaiset ovat lähteneet yhteistoimin vastustamaan alistamistaan näiden toteuttaman politiikan aiheuttamalle kurjistamiselle. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo eivät ole turhia slogaaneja tänä päivänäkään Ranskassa. Näitä ranskalaisten vaatimuksia ja varsinkin niiden puolustamista Ranskaa tuntemattomien suomalaisten on ehkä vaikea ymmärtää.
Pääministeri Philippe on neuvotellut Macronia tukevan LREM-puolueen kansanedustajien kanssa. Tulossa on ehkä ainakin aiotun polttoaineveron korotuksen ” moratoire” eli lykkäys. On todennäköistä, että Macron ja hallitus joutuvat perääntymään voimakkaan kapinaliikkkeen edessä. Kuitenkin monet opposition kansanedustajat vaativat muidenkin v.2019 alusta suunniteltujen hinnankorotusten lykkäämistä. Oikeiston edustaja ( LR ) Pohjoisen Alueen johtaja Xavier Bertrand on uskaltanut vaatia hallitukselta mm.monikansallisten yritysten kuten Google, Amazon, Facebook jne. tehokasta kansallista verottamista, vaikka EU olisikin sitä vastaan.
Protestiliike ja kapina sen kuin vain leviää, sillä myös maataloustuottajien ammattijärjestöt ovat ilmoittaneet lähtemisestään mukaan nähtävästi ensi viikolla, jollei mitään neuvottelutulosta saada aikaan.
Tilannekatsaus:
Tilanteen rauhoittamiseksi Ranskan pääministeri ilmoitti tänään, että aiottu polttoaineveron korotus lykätään 6 kuukaudella. Samoin ensi vuoden alusta aiottu autojen teknisen kontrollin kiristäminen ( dieselin takia ) sekä sähkön ja talouskaasun hinnankorotus lykätään. Niitä ei kuitenkaan peruuteta, ja puolen vuoden päästä hallitus arvioi uudelleen tilanteen ! Tämä tuntuu tyypilliseltä silmänlumeelta ja pelkältä protestiliikkeen tukahduttamisyritykseltä ottaen huomioon hallituksen edelliset teot ja nykyiset suunnitelmat. Ehkä tässä piilee alku kriisin ratkaisemiseksi ?
Ekologistijärjestöt pitävät tätä polttoaineveron korotuksen siirtävää päätöstä kuitenkin menetyksenä ekologialle. Niiden mukaan olisi pitänyt aloittaa ennemminkin sosiaalipolitiikan suunnanmuutoksesta, koska ” viherliivit ” vaativat nimenomaan sitä. Mielestäni tämä on oikea arvio …ja varsinkin juuri nyt kun Pariisin ilmastosopimuksen jälkipuinti COP24 on ollut menossa Puolassa. Ranskassa muutenkin ympäristön ja ilmastonsuojelu on aina ollut heppaisissa kantimissa, ja valtion toimenpiteet eivät ole ollenkaan ajan vaatimalla tasolla muuten kuin juhlapuheissa. Joka kerta kun hallitus yrittää parantaa ympäristöasioiden hoidon tilaa, niin vastustajat vetävät heti esille ympäristönsuojelun vastustamista muka tukevat ” taloudelliset syyt ”.
Seuraava etappi on pääministerin tapaaminen ” keltaliivien ” ns.maltillisten edustajien kanssa. Jo nyt näyttää siltä, että kapinoijat eivät ole tyytyväisiä hallituksen päätökseen, koska sillä vain jarrutetaan 6 kuukaudella hinnankorotuksia. He vaativat pitkän tähtäimen muutoksia.
Etelä-Ranskassa maanviljelijöitä on jo ryhtynyt knkreettisesti tukemaan ” keltaliivien ” protestiliikettä osallistumalla siihen.
Muuten, miksi Kansan Uutisten verkkolehti ei kerro mitään tästä Ranskan kapinaliikkeestä ? Oletetaanko, että tällainen eurooppalainen kansanliike ei kosketa mitenkään suomalaisia ? Vai siksikö vaietaan, koska YLE on toimittajansa suulla nimitellyt sitä asiantuntemattomasti pelkäksi ” turhautuneen keskiluokan kapinaksi ” ja vihjaillut Macronia tukien sen olevan pelkkää mahdollisesti Ranskaa populistiseen suuntaan johdattavaa mellakkaa , jos Macron antaa periksi ?
Tällainen arvio on Ranskassa elävää itsenikin kohtaan halveksivaa ja vähättelevää…ihan samalla tavalla kuin presidentti Macron on aliarvioinut ranskalaisten kykyjä.
Kalevi,
” jupatteluni ” päätteeksi hieman sanojen merkityksestä ranskalaisten elämässä:
Eilen illalla France Inter-radion ” Téléphone sonne ” ( puhelin soi ) ohjelmassa oli vieraana tunnettu sosiologi Alain Touraine.
Hänen mukaansa ranskalaisten tämänhetkinen kapinointi johtuu siitä, että he eivät tunne itseään edustetuiksi eikä kunnioitetuiksi kansalaisina. He vaativat ottamistaan mukaan maan poliittiseen elämään, josta heidät on syrjäytetty. Viitaten Emmanuel Macronin valintaan pesidentiksi Touraine sanoi, että Ranskassa on tehty teknokraattien hold-up.
Touraine muistutti, että ranskalaiset ovat hyvin herkkätunteisia sen suhteen miten heille puhutaan. Hänen mielestään valtaapitävän eliitin tulisi muuttaa kielenkäyttöään tullakseen ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Eliitin on muutettava käytöstään kansalaisia kohtaan, koska ranskalaiset eivät luota sen puheisiin ja lupauksiin .Kyse on niin materiaalisesta kuin moraalisesta epäluottamuksesta. Kansalaiset eivät tunne olevansa kansalaisia.
Touraine muistutti ranskalaisen demokratian olevan vaarassa. Sitä uhkaavat lähinnä kaksi kielteistä ilmiötä: fasismi ja globaalisuus.
Räjähdyspisteessä olevan tilanteen laukaisemiseksi , Tourainen mielestä hallitsevien tahojen tulisi aloittaa konkreettisista taloudellisista toimenpiteistä, joilla vähennetään tasa-arvon kapenemista. Touraine piti tärkeänä työn arvostamista. Hänen käsityksensä mukaan raha on kansakunnan ja kansalaisten arvostamisen väline. Varojen jakautuminen ,ja ennenkaikkea rikkauksien oikeudenmukainen jakaminen on tärkeää. Ja rikkauksien luojana on ihmisten osuus tuotannossa.Tämä on otettava huomioon.
Siis: Ranskassa kielenkäytöllä on hyvin tärkeä osuus siinä, miten ihmiset tuntevat itseään kunnioitettavan. Tästä huomautus myös Ylen toimittajalle !
Pekka Karinniemi
Onko tuo teksti ”Suomi-neito nukkekodissa” sinun vai Esko Seppäsen tekstiä?
Niin tai näin, näen asian toisin. Perustelut ovat blogikirjoituksessani. Suomi elää kansainvälisen integraation maailmassa.
Kalevi, Eskolle piikittely ei nosta arvostustasi !
En minä Eskoa piikittele. Minä luen hänet ystäviini. Kokonaan eri asia on, että en ole ollut hänen kansaan samaa mieltä varsinkaan Euroopan unioniin liittyvistä asioista.
Kyllä se on ihan minun oman pääni tuotetta. Minun päätäni ei ole vielä integroitu Seppäseen.
Sitä minä en voi tietää mitä mieltä hän on nukkekoti- näytelmästä.
Minä mainitsen lainattessani toisten kirjoituksia lähteen. Ibsenin nukkekoti- näytelmä on klassikko ( ajaton) jota voi mielestäni lainata myös nykymaailmaan.
Esko Seppänen leimattiin aikoinaan populistiksi sen takia , että hän oli oman
tiensä kulkija, joka valitsi oman tiensä. Se, että Syppäsestä tuli Seppänen on teidän oman päänne tuotetta.
Pekka Kariniemi
Pahoittelen jos minulta ovat menneet sekaisin Syppänen ja Seppänen; ja kiitos selvennyksestä, että teksti, jossa viittaat Ibsenin Nukkekoti näytelmään on sinun omaa tekstiäsi ja omaa ajatteluasi.
Syppänenkö siis ei ollut kirjoitusvirhe kuten luulin?
kalevi suomela:
Hei Eeva, kiitos tästäkin!
On surullista, jos Macronin asenteet ovat lukkiutuneet; ratkaisun avaimet ovat kuitenkin hänen käsissään.
Paskat ne ovat hänen käsissään…. Kyllä ranslaistenkin ( kuin myös suomalaisten ) on ymmärrettävä mitä merkitsee eu ja ekp ja sieltä tulevat määräykset. Mitään muuta ei ole tehtävissä kuin alkaa kaduilla protestoimaan vallanpitäjien aivoituksia.
Eevalle kiitokset kommentoinnista. Meillä,Suomessa, ranskan mielenosoitukset on mediassa pyritty kertomaan polttoaineen korotuksen protestiksi.
Hei Eeva
… ja kiitokset eilen itsenäisyyspäivänä lähettämästä raportista. Olin eilen niin itsenäisyyspäivän vietossa kiinni, etten tainnut avata tietokonettani lainkaan. Juttusi ilmestyy siis vasta tänään. Siitä pahoitteluni.
Harmittavaa, että kaikki alkuperäiseen blogiini tulleet kommentit ja sinun raporttisi Ranskasta (ja minun kommenttini niihin) eivät ole järjestyneet automaattisesti aikajärjestykseen. Niin tai näin, raporttisi ovat olleet Ranskan tilannetta suuresti valaisevia. Niillä voi olla myös pysyvää arvoa; nämä tiedostothan eivät katoa mihinkään, vaan säilyvät, ellei niitä tieten tahtoen poisteta.
Itsenäisyyspäivä sujui Suomessa totutulla rutiinilla. Uutuus Linnan juhlissa oli, että isäntäpariskunta oli antanut tapahtumalle teeman. Monissa haastatteluissa puhuttiinkin ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta aivan järkevästi. Itse julkaisin jo 5. päivä kolumnin itsenäisyyspäivään valmistumisen merkeissä. Mielihyväkseni kolumni on saanut laajasti oikein positiivisen vastaanoton.
Parhain terveisin
Kalevi
Hei Kalevi !
Vihdoinkin KU:n verkkolehdessä on ” journalistisella ” tavalla kirjoitettua juttua Ranskan tämänpäivän tapahtumista. Kiitos Arto Huoviselle !
Tämä 8.12.18 julkaistu juttu ” Dieselvero oli viimeinen niitti ranskalaisille ” vaatii kuitenkin sen verran tarkennusta, että dieselpolttoainetta on kyllä verotettu jo aikaisemminkin, mutta nyt hallitus oli päättänyt sen huomattavasta korotuksesta dieselin suuren saastuttavuuden takia.
Minulla on itselläni ollut useita dieselautoja ( mm.Volvo), joten tiedän, että dieselin haitallisia päästöjä on jo kauan yritetty vähentää monenlaisilla säädöksillä ja autojen tarkastuksilla. Nyt tuon veronkorotuksen lisäksi hallitus oli päättänyt tiukentaa samalla dieselautojen teknistä katsastustarkastusta ensi vuoden alusta. Valitettavasti tämäkin aikomus peruttiin mielenosoitusten takia.
Realistisesti nähtynä toisaalta : asun vuoristossa syrjäisellä maaseudulla kaukana kaikista palveluista. Auton käyttö täällä onkin melko lailla välttämätöntä vaikeutuneen jokapäiväisen elämän järjestämisessä. Enimmäkseen autot toimivat dieselillä. Silti minulla ei ole enää autoa ekologisesta ajattelutavasta ja olosuhteiden pakosta johtuen. Autoa ei nykyään välttämättä tarvitse Ranskassa edes syrjäisellä seudulla. Toimeentuloni riippuu hyvin paljon erilaisista ns.liikkuvista palveluista, jotka tulevat kotiin asti. Tällainen palvelu on lisääntynyt meilläpäin mm.internetin ja Postin palveluiden ansiosta. Syrjäiselläkin seudulla voi ihan hyvin elää ilman autoa. Tämä kuitenkin vaatii tietynlaista kärsivällisyyttä, hyvää henkilökohtaista organisaatiota, ylikulutuksen vastaista ja ekologista asennetta.
Meillä maataloutta harjoittavassa vuoristossa paljon suurempi ongelma kuin henkilöauto on varsinkin vanhat huonolaatuisella dieselillä toimivat traktorit. Niitä on paljon, ja ne todella tuottavat melkoisia haittapäästöjä, eikä niitä juurikaan säännöstellä tai tarkasteta. Liikenne ei ole kovin vilkasta, mutta esimerkiksi ruuaksi tarkoitettuja kasveja ei kannata kasvattaa ihan tien lähellä ! Nyt tämä dieselin veronkorotus olisi koskenut myös näitä paljon saastuttavia traktoreitakin…
Mielestäni suuressa maatalousmaassa Ranskassa tulisi kiinnittää suurempaa huomiota nimenomaan maatalouden päästöihin. Maatalous on Ranskan suurin veden ja maaperän saastuttaja . Se menee teollisuuden ja liikenteen edelle saastuttamisessa.
Maataloustuottajien ammattijärjestöillä ( joista suurimmat selvästi oikeistolaisia ) on kuitenkin aina ollut suuri valta Ranskassa. Nytkin hallitus kuuntelee sen lobbyn argumentteja .., joten siltä taholta ei tuskin on muutosta tulossa lähiaikoina, vaikka osa maatalouden harjoittajista tukeekin ” keltaliiviliikettä ” tavalliseen tapaansa väkivaltaisesti mm.prefektuurien edessä räyhäämällä.
Mielestäni Ranskan ympäristö-ja ilmastoystävällistä energiaremonttia ei pitäisi toteuttaa vaikeimmassa ja matalimmassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten kustannuksella, kuten presidentti ja hallitus ovat tähän asti tehneet. Kyse on pohjimmiltaan taloudellis-sosiaalisesta kapinoinnista, jonka sytykkeenä nuo veron-ja muut elinkustannusten korotukset ovat olleet. Suurin osa mielenosoittajista on rauhanomaisia ihmisiä.
Kaikki Ranskan tasavallan aikaiset hallitukset ja niiden alainen poliisi ovat käyttäneet mielenosoituksissa väkivaltaisia provokaattoreita ( ns.casseurs ) taltuttamistarkoituksessa ja apuvälineenään voidakseen ryhtyä ” turvatoimiin ”, joilla rajoitetaan ranskalaisten kansalaisoikeuksia. Nytkin sisäministeri ( entinen sosialisti ) puhuu ” turvallisuuden ja järjestyksen takaamisesta kaikille ” mielenositusten yhteydessä, .ja kaikenlisäksi terrorismin takia julistetun ” hätätilan ” aiheuttamien lakien puitteissa.
terveisin Ranskasta
Eeva
PS em. artikkelin johdosta ;
kuten sosiologi Alain Touraine totesi France Interin ohjelmassa, niin ranskalaiset eivät ole suinkaan jättäytyneet ” laiskasti ” syrjään politiikasta ,vaan he tuntevat itsensä todellisuudessa syrjäytetyiksi poliittisesta päätöksenteosta nykyisten teknokraattisten ”monarkistista ” poliittista valtaa käsissään pitävien taholta. Epäilty kansalaisten poliittinen laiskuus johtuu lähinnä hallitseva eliitin käyttäytymisestä. Nyt kansalaiset vaativat osallistumismahdollisuutta, demokratian parantamista ja laajentamista.
Pekka Kariniemi,
kiitos kiitoksista. Hyvä että tarkoitustani ymmärretään. Ranskan mielenosituksissa on kysymys pohjimmiltaan muista yhteiskunnallisista syistä kuin polttoaineen veronkorotuksesta, joka on ollut vain kapinaliikkeen sytyttävä laukaisin.
Tuosta EU:n osuudesta Ranskan asioissa pikkuisen :
kapinoinnin yhtenä seurauksena on ollut talousministerin ( Le Maire) päätös ja ilmoitus siitä, että Ranska tulee verottamaan raskaasti maassa vaikuttavia monikansallisia ns.GAFA- yrityksiä vuonna 2019 huolimatta EU:n vastakkaisista päätöksistä.