Tuovi Pääkkösen Vieraskynä Hesarissa viime perjantaina (21.3.2025) oli otsikoitu: ”Kaikille yhteinen oppiaine ratkaisisi katsomusopetuksen nykyiset ongelmat”. Se kiinnosti minua heti, koska olen pitkään ihmetellyt nykyistä
Akatemiatutkija Timo Miettinen on kiistämättä yksi aikamme huomattavimpia suomalaisia intellektuelleja. Hänen tekstejään kannattaa aina lukea. Hänen tuorein panoksensa julkiseen keskusteluun on tämän päivän (9.3.2025) Hesarissa
Toivottavasti ihmiset ovat kuunnelleet tänään (lauantaina 1.3.2025) tasavallan presidentti Aleksander Stubbin haastattelun Ylen Ykkösaamussa. Se päättyi ylle kirjoitettuun Stubbin toivomukseen, johon on syytä yhtyä. Otan
Venäjän rikollisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan on huomenna maanantaina kulunut kolme vuotta, mutta sota jatkuu yhä, vaikka sen piti käynnistäjänsä Vladimir Putinin mukaan olla vain lyhyt
Arja Paanasen tuoreen kirjan nimi on ”Kiehtova, katala Venäjä”. Sisxten Korkman on ottanut sen tämänpäiväisen (ti 11.2.2025) hyvin vakavan ja hyvin tärkeän HS-kolumninsa lähtökohdaksi. Korkman
Ristivalotan tässä tekstissä kahta juttua, Hesarin kulttuuritoimittaja Vesa Sirénin juttua (18.1.2025) HS:n lauantailiitteessä, joka oli otsikoitu ”Yksi virke tiivistää liberalismin ytimen”, ja tuoreen KU:n eli
Istuin iltaa seurueessa, jossa keskusteluun nousi Tytti Tuppuraisen lausahdus eduskunnassa: ”Tässä salissa ei ole yhtään sosialistia, täällä on vain sosiaalidemokraatteja”. Sitaatti on ehkä epätarkka, mutta
Opin lukemaan koulussa seitsemän vuotiaana vuonna 1946. Tässä suhteessa kaikki meni minun kohdallani niinkuin oli tarkoituskin. Olin ollut vuoden 1944 ja puolet seuraavaa vuotta sotalapsena
En voi sanoa, että olisin ollut mitenkään erityisen innostunut presidentti Sauli Niinistön esseestä viime sunnuntain (15.12.2024) Hesarissa. Lehti oli ilmeisesti pyytänyt sen Niinistöltä, koska tämä
Uusi tasavallan presidenttimme Alexander Stubb lanseerasi jo ennen virkaan astumista omaa ulkopoliittista ajatteluaan luonnehtivan käsitteen ”arvopohjainen realismi”, jonka koko ulkoasiain hallinto näyttää ottaneen nopeasti omakseen.
Hesarin Marko Junkkari on tämäpäiväisessä (29.11.2024) HS-analyysissaan tehnyt melkoisen palvelun sosialismin aatehistoriallisen taustan ymmärtämiselle – tai ainakin siitä kiinnostumiselle. Kysymys Junkkarin analyysissa on tietysti siitä
Pitäisikö ”suomettumis” sanan olla vainaja? Tämän päivänä (la 16.11.24) Hesarissa on (sivulla A18) Heikki Aittokosken poikeuksellisen typerä ”Kommentti”puheenvuoro otsikolla ”Suomettuminen on vainaja, joka ei suostu
Timo Vihavainen on Venäjän tutkimuksen täysinpalvellut professori Helsingin yliopistosta. Hän on Kanava-lehden säännöllinen kolumnisti. Viimeisessä Kanavassa no 7/2024 hän kirjoittaa otsikolla ” Takaisin reaalipolitiikkaan”. Juttu
Pekka Visuri – Pasi Kesseli – Carl-Fredrik Geus Suomen Sodat 1939-1945, Selviytyminen maailmansodasta Docendo 2024, 544 sivua Definitiivinen sotahistoria Suomesta toisessa maailmansodassa on kirjoitettu paljon
En ollut enää aivan nuori, kun liityin liityin Skdl:n jäseneksi vuonna 1969. Olin jo täyttänyt 30 vuotta. Tärkeä instituutio, nimittäin puolueen paikallisyhdistysten kokoukset ja niissä
Brysselin kone on kesätauon jälkeen palannut Yleradio 1:n ohjelmistoon. Siinä oli tänään (4.9.2024) uusi toimittaja, jota en muista kuulleeni aikaisemmin, Annastiina Heikkilä. Hän oli ottanut
Hesarin toinen pääkirjoitus tänään (ma 26.8.2024) on otsikoitu:”Stubbilta odotetaan suoraa puhetta Venäjästä”. Tunnustan, että nikottelin hetken tuon otsikon luettuani. Rupesin tietysti lukemaan suurella mielenkiinnolla, mitä
Viime viikkoina, kun hallitus on valmistellut ns. käännytyslain tuomista eduskunnan päätettäväksi ja eduskunta on käsitellyt lakiluonnosta valiokunnissaan, Helsingin Sanomat on erittäin ansiokkaasti antanut tilaa sille
Riikka Tanneria ja minua yhdistää aversio eli vastenmielisyys taistolaisuutta kohtaan. Ymmärtääkseen oikein minun ja minun aikalaisteni 60-lukulaisten aversiota, on ymmärrettävä myös 1960-lukua, sen henkeä, sen
Helsingin Sanomien taloussivulla (A32) on tänään vasemmiston arvojen näkökulmasta todella upea artikkeli. Se on Jukka-Pekka Raesten tekemä Emmanuel Saezin haastattelu: Tuloerojen kasvu uhkaa hyvinvointivaltiota. Emmanuel