Tuoreen KU:n (18.4.) pääkirjoituksessa Sirpa Puhakka tarttuu vaalien jälkeisen tilanteen ongelmallisimpaan asiaan: miten suhtautua perussuomalaisten huikeaan menestykseen.
Kirjoituksen otsikko on Halla-ahon syöttiä ei kannata nielaista. Sen tärkeimmät lauseet ovat mielestäni seuraavat kaksi: ”Perussuomalaisten manipuloiva retoriikka koko kansaa edustavana puolueena ei anna sille mandaattia valtaan. Vajaan viidenneksen äänisaalilla ei voi sanella mitään.”
Nimitin yllä persujen menestystä huikeaksi. Sitähän se oli erityisesti suhteessa galluppien tukemiin odotuksiin, vaikka tulos jäikin selvästi alle 20 prosentin. Muuan viisas ystäväni totesi heidän nousukiidostaan seuraavasti: ”Jos vaalit olisi pidetty pari päivää myöhemmin, he olisivat kiilanneet SDP:n ohi ykköspaikalle.”
”Kansalaiset äänestivät muutoksen politiikkaan” sanoo Puhakka ja viittaa ennen kaikkea SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton punavihreään voittoon. Punavihreän rintaman voitosta ja sen antamasta poliittisesta mandaatista – ja identiteetistä! – tulee tietysti pitää kiinni niin lujasti kuin mahdollista, mutta samalla kannattaa pitää mielessä, että myös persujen voitto oli vahva kannanotto muutoksen puolesta. Sen muutoksen suunta vain olisi täysin päinvastainen sille muutokselle, jota punavihreät propagoivat vaalikampanjoissaan.
Kannattaa kiinnittää huomio siihen, että Puhakka ei pääkirjoituksessaan spekuloi mitenkään tulevan hallituksen koostumuksella, vaan poimii esiin ne kaksi keskeistä asiaa, joissa puolueiden ei-perussuomalaisen yli 80 prosentin enemmistön tulee pitää päänsä kylmänä ja torjua persujen seireenin laulut. Ilamaston muutoksen torjunnassa ja maahanmuuttoasioissa perussuomalaisia ei pidä päästää sanelemaan tulevaa poliltiikkaa. Jonkinlaista pehmoilua juuri näissä asioissa hän nimittää Halla-ahon syötiksi.
Olen omassa mielessäni verrannut havahtumista ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyyteen siihen tietoisuuden havahtumiseen, joka tapahtui 1950-/1960- lukujen vaihteessa ydinsodan vaaraan. Oleellista molemmissa tapauksissa on ollut sen tiedostaminen, että kyseessä on uhka, joka toteutuessaan merkitsisi maapallon asuttavuuden totaalista – tai ainakin järjettömän mittavaa – tuhoa. Kyse on siis globaaleista poliittisista ongelmista. Niihin ei ole olemassa nationalistisia ratkaisuja.
Heittäytyessään skeptisiksi ja vähätteleviksi ilmaston muutoksen torjunnan kiireellisyyden kysymyksessä persut osoittavat suunnatonta tietämättömyyttä, täydellistä harkinnan puutetta ja suorastaan rikollista vastuuttomuutta.
Aivan riippumatta siitä, päädytäänkö persut ottamaan hallitukseen vai ei, seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi kirjata sitoutuminen mittavaan valistuskampanjaan, jolla neljän vuoden aikana 100 prosenttia suomalaista saadaan ymmärtämään, minkä luonteisesta asiasta ilmaston muutoksen torjunnassa on kyse. On Snellmanin perintöä vaalivalle sivistysvaltiolle häpeä, että jokin poliittinen puolue voi rakentaa kannatuksensa tietämättömyydelle tässä asiassa.
Hyvin samoin ajattelen maahanmuuttoasioista. Niiden suhteen tarvitaan samanlainen kansallinen valistuskampanja. Meillä ei globaalissa todellisuudessa elävänä kansakuntana ole varaa siihen, että kansalaisten liian suuren osuuden tietämättömyyden, sivistymättömyyden ja lyhytnäköisen itsekkyyden takia kansallinen ja kansainvälinen poliittinen kyvykkyytemme lamautuu nurkkakuntaiseksi nationalismiksi.
Tämän päivän isänmaallisuuden katekismuksessa ensimmäinen asia on sen tietäminen, tiedostaminen ja perusteellinen ymmärtäminen, että me elämme kansakuntana tiiviisti ja peruuttamattomasi globalisoituneessa todellisuudessa.
Pitäisikö persut ottaa mukaan hallitukseen vai eristää ruotsalaiseen tapaan? Minua houkuttaa ajatus, että suomalaisen konsensuspolitiikan hengessä heille tarjottaisiin mahdollisuus tulla mukaan; kuitenkin vain sillä ehdolla, että he hyväksyvät nuo kaksi mittavaa valistuskampanjaa seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Käännetään siis Halla-ahon syötit hieman fiilattuina takaisin persuille itselleen ja jäädään katsomaan mitä tapahtuu.
Ihanko sinä aikuinen mies oikeasti luulet, että Suomen eduskunnan päätöksillä on jotain mitattavissa olevaa vaikutusta maapallon ilmastoon – ainakaan jos puhutaan hiilidioksidipäästöistä? No okei, cleantech -yritysten tietotaidon ja tuotteidenkin vientiponnistusten määrätietoinen tukeminen esimerkiksi tuntuvilla veroratkaisuilla voi – pitkällä aikavälillä olla jotain merkitystä CO2 päästöjen vähenemiseen, mutta onko sillä taas mitään merkitystä ilmaston lämpenemisen kannalta? Koeta nyt ymmärtää, että tuosta ei ole toistaiseksi MITÄÄN näyttöä. IPCC:n huuhaa tietokonemallit eivät näytöksi kelpaa. Ilman laadun parantaminen pienhiukkasten pitoisuuksia alentamalla idän/kaakon suurissa metropoleissa, on koko lailla toinen juttu.
Jörgen, Jörgen
Taisit lukea blogini hätäisesti. En esitä siinä mitään arviota siitä, onko eduskunnan päätöksillä jokin mitattava vaikutus maapallon ilmastoon.
Sen verran lähden tässä kommenttisi problematiikkaan mukaan, että totean: tottakai Suomen siinä missä kaikkien muidenkin maiden hallitusten tulee ottaa IPCC:n vaatimus päästöjen rajoittamisesta vakavasti. Siis täysin vakavasti, mitä persut eivät näy tekevän.