Sauli Niinistön sukellusvenediplomatia jatkuu …
Olen useassa eri yhteydessä ja jo vuosien ajan luonnehtinut presidenttimme Sauli Niinistön johtamaa ulkopolitikkaa sukellusvenediplomatiaksi, ts. Suomen sitominen mitä erilaisin aie- ja sotaharjoitussopimuksin, usein ohi eduskunnan, USA:n johtamaan liittoutumaan joko suoraan tai NATO:n välityksellä. Sopimuslista on jo pitkä: Sotilaallinen liikkuvuus (Military Mobility, EU, Nato), isäntämaasopimus NATOn kanssa, kansainväliset harjoitusopimukset, kahden ja kolmenväliset puolustusyhteistyösopimukset, joita nyt on kymmenkunta.
Viimeisin tällä listalla on Norjan, Ruotsin ja Suomen aiesopimus lisätystä sotilaallisesta yhteistyöstä (Statement of intent on enhanced operational cooperation 23. 9. 2020). Siinä todetaan mm:ssa:
”Tässä kolmenvälisessä aiesopimuksessa on määritetty allekirjoittavien osapuolten yhteinen kunnianhimoinen tavoite (ambition) olla kykeneviä ja valmiita kriiseissä ja konflikteissa suorittamaan sotilasoperaatioita, jos niin päätetään. Muistutetaan, että kriisin ja sodan oloissa Norjan tavoitteena on siirtää komentonsa NATOn alaisuuteen. Parantaaksemme yhteistoimivuutta ja valmiutta antaa sotilaallista tukea toistemme kesken teemme tarvittavat valmistelut, joiden tarkoituksena on parantaa puolustuskykyämme ja toimia ehkäisevästi aggressiolle.
Sopimuksen mahdollistamana tuloksena on sotilasoperaatioiden suunnittelu alueille, joilla osapuolilla on yhteisiä etuja, esimerkiksi Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa (Pohjois-Kalotti, laajennettavissa tarvittaessa muille alueille) ja asevoimiemme parempi toiminnallinen yhteensopivuus, joka mahdollistaa yhteiset sotatoimet niin päätettäessä.”
Sopimuksessa viitataan myös Rajat ylittävä koulutus (Cross Border Training, CBT ) ohjelmaan, jota Suomen ilmavoimat toteuttaa Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa lähes viikoittain. Tulkintani mukaan aiesopimus laventaa tätä ohjelmaa käsittämään muitakin yksiköitä.
Vuodesta 2014 lähtien Nato-maat ovat siirtäneet Norjaan joukkoja (Britannia, USA, Alankomaat, ehkä noin 1500 sotilasta) sekä raskasta kalustoa. Tunnetusti Norjan tavoitteena on sopimuksin mahdollistaa Norjan ja sen liittolaisten (siis myös NATO:n) joukkojen ja tarvikkeiden kuljettaminen kriiseissä ja aseellisissa selkkauksissa Ruotsin ja Suomen kautta konfliktialueille.
Suuren pelin paluu …
Nykyisessä geopoliittisessa asetelmassa Kiinan taloudellinen nousu on uhka, jota Yhdysvallat ei hyväksy. Yhdysvaltain tavoitteena on saada Eurooppa asemoiduksi osaksi tätä vastakkainasettelua taloudellisesti, sotilasteknisesti ja valtapoliittisesti. Ahtaasti Suomen kannalta kysymys on sitä, olemmeko rajapinnalla vai liittoutuman sisällä, ts. kummalle puolelle Venäjä asemoituu tai asemoidaan.
Nyt voimassa olevat aiesopimukset ja sopimukset sotaharjoituksista Suomessa, Virossa ja muualla Pohjoismaissa ovat harjoituksia siitä, kuinka paikallisilla konflikteilla voidaan ohjata Yhdysvallat–Kiina-vastakkainasettelun etenemistä.
Näillä sopimuksilla olemme siis olleet itse aktiivisesti synnyttämässä sitä taistelukenttää, jolla edessä olevan geopoliittisen mittelön koeponnistuksia tullaan tekemään.
Meille tietysti nämä paikalliset konfliktit ovat tuhoisia. Esimerkiksi isäntämaasopimus ei rajaa pois taktisten ydinaseiden käyttöä konfliktitilanteessa, joita johtaa Yhdysvaltain kenraali.
Konfliktitilanteessa ei meiltä, eikä yhdeltäkään pieneltä maalta tulla kysymään mitä tehdään. Tästä meillä on vuosisatainen näyttö omalta kohdaltamme.
Suomen pitkälinja …
Suomi on toisen maailmansodan jälkeen pitänyt kiinni kahdesta periaatteesta:
-emme luovuta maatamme minkään ulkovallan hyökkäysalustaksi,
-pyrimme viimeiseen asti pysymään suurvaltakonfliktien ulkopuolella.
Presidentti Sauli Niinistön ja erityisesti puolustusministeri Jussi Niinistön politiikan seurauksena näistä periaatteista on luovuttu. Nyt sovittu Norjan, Ruotsin ja Suomen uusi laajennettu aiesopimus jatkaa Jussi Niinistön puolustuspoliittista linjaa.
Vasemmisto ja Vasemmistoliitto
”Vasemmiston tavoitteena on vapauttaa ihmiskunta sodasta, sorrosta, puutteesta ja eriarvoisuudesta.” Siten ”Vasemmistoliitto on rauhan kannalla sotaa ja militarismia vastaan.” ja ”Suomen pitkä linja sotilaallisesti liittoutumattomana ja aktiivisesti rauhaa edistävää ulkopolitiikkaa harjoittavana maana on säilytettävä”.
Nyt ei siltä näytä, ei todella.
Rauhan puolustaminen ei vielä rakenna rauhaa. Vasemmistoliiton on palattava rauhanrakentajaksi, Etykin hengessä, nyt globaalissa mittakaavassa. Välittömästi.
Matti Vesa Volanen
Jyväskylä
Tästä teemasta mm.
https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/koskenlaskua-puu-ja-sukellusveneella/
Sota on, kuin tulipalo, syttyy ja sammuu. Siihen mitkään sopimukset eivät ole koskaan tehonneet. Hidastaa voivat, mutta estää ei. Pakolaisia vaan lisää, niin jo on kumma, jos sodat eivät syty.
Politiikka, kuten Suomessakin on luo maahan rauhattomuutta ja valmiutta sotaan, se on myöskin, tottakai henkilöstö kysymyskin.
Edelleenkin sota on mahdollinen, vaikka kuinka puhutaan rauhanpuolesta, samalla, kun valmistaudutaan, kiivaisiin aseellisiin yhteydenottoihin.
Kiitos Matti Vesa! Minäkin olen huolissani. Vasemmiston edeltäjä, SKDL oli myös aktiivinen rauhanliike, toisin kuin ”perillisensä”. Keski-Suomen Vasemmiston piirikokouksen yhteydessä esitin Li`ille Hallitusohjelman avaamista HX-hankkeen uudelleen muotoilemiseksi. Li ei innostunut ajatuksestani…
Ihmetellä täytyy kauheasti kun Vasemmistoliittokin tanssii sotahaukkojen kanssa HX- hankkeessa. Miten tämä 64 hyökkäyskoneen hankinta on linjassa ”vasemmistoliitto on rauhan kannalla sotaa ja militarismia vastaan”- tavoitteen kanssa kun kalliiksi tuleva varustautuminen ja sen kannattaminen on nimenomaan militarismia?
Kustannustehokkaampi ja uskottavampi puolustuskyvyltään olisi monien ammattisotilaidenkin kannattama satsaaminen ilmatorjuntaan ja tykistöön, jos tarkoituksena on puolustaa Suomea.
Venäläisten suurpommitukset Helsinkiin talvella 1944 torjuivat hyvin harjoitetut ja urheat ilmatorjuntajoukot ja oveluus, silloisen Vuosaaren pelloille sytytetyt roihut joita viholliset luulivat palavan keskustan taloiksi ja pommittivat niitä…
Ilmatorjunta pelasti silloin Helsingin, lentokoneilla oli paljon pienempi rooli.