Helsingin sanomien päätoimituksessa on ilmeisesti avattu tusina Cristal- sampanjapulloa NATO -mission etenemisen johdosta. Nousuhumalassa tuntuu tosiasiallinen, de facto, ja juridinen, de jure, menneen sekaisin.
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön pitkään jatkuneen, sukellusvenediplomatiaksi kutsumani määrätietoisen ”prosessuaalisen” ulkopolitiikan seurauksena Suomi on jo tosiasiallisesti, de facto, natomaa, joka on sidottu mitä moninaisimmin aiesopimuksin osaksi USA:n johtaman sotilasliittoutuman etupiirin sotilasstrategiaan ja nyt myös osaksi sen taktiikkaa.
Eduskunta on toistaiseksi pidetty etäällä päätöksenteosta. Niinistö on parhaaksi katsomallaan tavalla jakanut, jaksottanut, eriyttänyt ja kohdentanut tietoa jo pitkään menossa olleista prosesseista. Nyt kun edessä on tosiasiallisen, de facto -tilanteen juridinen, de jure -hyväksyminen, on eduskunta kutsuttu mukaan päätöksentekoon.
Mitä Suomi kansakuntana eduskunnan kautta ilmoittaa maailmalle, jos eduskunta päättää hakea NATO -jäsenyyttä de jure? Vähintääkin kolme ilmoitusta:
Ensiksikin ilmoittaisimme, että Suomen kautta voidaan hyökätä toiseen maahan USA:n johtaman sotilasliittoutuman johdolla.
Toiseksi ilmoittaisimme, että Suomi on eturintamassa ja osapuolena kaikissa niissä kansainvälisissä konflikteissa, joita USA/NATO vs. Kiina/Venäjän välille syntyy missä päin maailmaa tahansa.
Kolmanneksi ilmoittaisimme, että luovumme ehdottoman kielteisestä asenteestamme ydinaseita vastaan ja tilanteen niin vaatiessa niitä voitaisiin varastoida ja käyttää Suomen maaperältä.
Suomi siis irrottautuisi täysin ulkopoliittisesta realismista ja siirtyisi USA:n ajaman uuden maailmanjärjestyksen urhoolliseksi rintamasotilaaksi hävittämään nationalismia kaikkialta maailmasta – paitsi tietysti Yhdysvalloista.
Jos jäämme de facto -tilanteeseen, saamme sympatiaa ja aseita, joilla tapattaa itseään ja toisia, kuten Ukrainassa nyt tehdään. Jos siirrymme de jure -tilanteeseen, olemme aktiivisesti mukana rakentamassa WW3:ta siitä, kuinka ehtymässä ja tuhoutumassa olevat maapallon rajalliset luonnon voimavarat jaetaan liittokuntien kesken.
Voimavarojen uudelleenjakoa on pitkään tehty liberalismin nimissä ja pohjoisen eduksi. On liian helppoa unohtaa Eurooppa, joka synnytti kolonialismin, rasismin ja orjuuden. Ekorealismi kuitenkin määrittää liberalismille ylittämättömät rajat: liberalismin on taivuttava ekorealistiseksi demokratiaksi. Se tarkoittaa radikaalia luonnon voimavarojen uudelleenjakoa kansakuntien kesken ja kansakuntien sisällä. Kysymys on nyt konkreettisesti jokapäiväisestä ruuasta, energiasta ja strategisista raaka-aineista. Kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati VAI Me ensin?
Onko meidän siis todettava kansakuntana de jure, se mihin Sauli Niinistö on meidät de facto ajanut? Minä en antaisi kansakuntana noita edellä mainittua kolmea ilmoitusta maailmalle. Me voimme säilyttää nykyisen de jure -tilanteen, mutta se tarkoittaisi koko kansainvälisen tilanteen kansallista uudelleenarviointia ekorealismin näkökulmasta ja rauhanrealistisen polun etsimistä Euroopassa ja maailmassa. Itse olen – niin uskon – päättäväisesti tällä polulla.
Luulenpa, että Hesarin toimituksessa avataan lähiviikkoina muutama Stolichnaya -pullo selvittämään päätä.
Kiitos tästä avauksesta! Hesari, IL, IS ja jopa Yle pakottaa kuvaa Natosta auvoisena rauhankerhona ja sivuuttaa Libyan kaltaiset räikeät sotarikokset jossa Yhdysvaltojen johtamana virallisesti puututtiin levottomuuksiin ja äkkiä eskaloitui öljysodaksi jossa satoja siviilejä ammuttiin.
Ei Natolle. Ei Putinille.
Näin meitä viedään, ”kuin pässiä narusta”..
Pohjolaan ydinaseeton vyöhyke: Suomi, Ruotsi ja Norja (ei ole hyväksynyt maaperälleen ydinaseita). Ei ole haihattelua tai satua. Nyt sen aika on panna viimeistään alulle vasemmiston aloitteesta, on puhuttu jo yli 50 vuotta. Tehdessään lopullisen niitin Suomen valtionjohdon salassa ajettujen kumppanuussopimusten lisäksi, meillä suomalaisilla ei ole mitään valtaa maaperämme käyttöön kiristyksen alla ja tulemme herkemmin maalitauluksi. Rauhaa ei enää aja kukaan ja rauhantekijät leimataan hybridivaikuttajiksi.
Istuva, ja toisinaan myös kävelevä sekä kättelevä presidenttimme on hoitanut virkaansa taiten. Häneltä ei ole missään vaiheessa pudonnut naamio kokonaan, niinkuin näytää itäisen naapurimme presidentille käyneen.
Meidän koko kansan Salemme on pokerinaamionsa takaa pikkuhiljaa onnistunut hivuttamaan Suomea koko ajan lähemmäs Yhdysvaltojen ja Naton vaikutuspiiriä.
Saulin naamaa voi kuitenkin lukea kuin avointa kirjaa, päinvastoin kuin hänen usein hieman kryptisiä lausuntojaan.
Jo Obaman vieraillessa Suomessa, saattoi havaita presidenttimme naamarin leveän jokerivirneen hänen seisoessaan Yhdysvaltojen presidentin vieressä. Obama oli varmaankin paukauttanut mojovan vitsin.
Putinin vierailujen aikana en ainakaan itse tavoittanut Niinistön julkisuuteen vuotaneista ilmeistä minkäänlaista vapautuneisuuden merkkiä, ainoastaan varautuneisuutta. Ehkä oli syytä pitää varansa, ettei kasakka saanut vietyä varkain kallista rannekelloa?
Kun Putin oli pudottanut naamionsa, Sale päätti kilauttaa kaverille.
Tottahan toki Bidde hyvän potentiaalisen Nato-kumppanimaan ylipäällikön kutsui kotiinsa takkatulen ääreen juttelemaan mukavia.
Salon Salen jokerinaamari pääsi Washingtonissa taas valloilleen, kilpaillen ansiokkaasti Bidden valkaistun tekohammsarivistön amerikanhymyn kanssa.
Kuminauha presidenttimme naamiosta ei ollut vielä katkennut, joten Amerikan-tuliaisina Niinistö toi Suomeen prosessin, joka Helsingin Sanomien toimituksen ja monen muun amerikkalaisen hegemonian kannattajan mielestä oli itsestään selvä polku Nato-jäsenyyteen.
Nämä Suomen natoilijat eivät näytä piittaavan Venäjän kannoista yhtikäs.
Ei Ukrainakaan piitannut. Vielä siellä on asiat hieman kesken, että kuinkas tämä homma hoidetaankaan.
Kaikkone Suomest’ vielä miettii, josko lisää asetoimituksia. Voisi ennemmin mennä yöllä snagarin juoppojonoon aukomaan päätään, jos haluaa verta nenästään kerjätä.
Pääministeri on useaan otteeseen tuominnut Venäjän ”hyäkkäyksen”, vähän niinkuin Tampereen kiakko-fanit. No, minkäs murteelleen voi..
Ulkoministeri Pekka liikuttuu liki kyyneliin, kun Nato-kokousteluissa kutsutaan tuttavallisesti etunimeltä. Pekka on otettu.
Suomineidon kannattaisi varoa moista imelyyttä.
Ukrainan Zeleskyin ylle on soviteltu sankarin viittaa. Pieni rohkea juutalaismies vihreässä armylookalike-paidassaan vastassaan pieni harhainen nationalisti tärkätyssä puvussaan, jolla kello tietty näkyy.
Mutta sankaruudella on kova hinta, joka kasvaa päivä toisensa jälkeen.
Ihmisiä kuolee ja infrastruktuuria tuhoutuu.
Minkäs sille voi. Sodasta ja puolustuksesta ei ole koskaan järjestetty kansanäänestystä, päättäjien kannalta ymmärrettävistä syistä.
Zelenskyi sen sijaan on niin turvassa, että vierailulla voi piipahtaa muutama valtiomies tarkastamassa karisman ja antamassa rohkaisun sanoja.
Koska entinen koomikko Zelenskyi näyttää handlaavan homman, niin Puolan kannattaisi Ukrainan naapurina ja potentiaalisena ohjusiskujen vahinkokohteena harkita elokuvaohjaaja Polanskin pestaamista korkeimpaan virkaan, mikäli Yhdysvallat sen sallisi.
Ylekin näyttää ottaneen Zelenskyin omakseen, kiitos Venäjän hyökkäyksen. Halutessaan voi tehdä vertailuja koomikko-Z:n ja reality-Z:n välillä; onko naamio pudonnut?
Putinin ”naamio” on tippunut, siitä ei ole epäilystäkään.
Aikaisemminkaan hänen elekielensä saati sanomisensa eivät ole oleet imelää liirumlaarumia, mutta viimeisin ulostulo ravisteli viimeisimmätkin siirapinepäilykset mielen sopukoista.
Venäjä on ristiriitainen, niinkuin Putinkin.
Mitä voi sanoa miehestä, joka on kasvanut sosialistisessa Neuvostoliitossa, ja joka on päätynyt kapitalistisen olitikkarijärjestelmän pitkäaikaiseksi keulahahmoksi?
Mies, joka samaan aikaan osaa vaikuttaa sekä joviaalilta, että tarvittaessa mafiosolta, jolle ei vaan kannata aukoa päätään.
Veljeilee niin maansa moottoripyöräjengiläisten, erdoganien, bolsonarojen, orbanien, al-assadien ynnä muiden oikeistonationalistien ja uskontohihhuleiden kanssa, ja joka toimii myös yhteistyössä vasemmistolaisesti suuntautuneiden Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.
Samaan aikaan kun toinen käsi jakaa tukea Ranskan Le-Penille, toisesta suupielestä kerrotaan Ukrainaan toteutettavasta denatsifikaatiosta. Missä logiikka?
Mies, joka on joutunut USA:n molempien oikeistopuolueiden ja sen satelliittivaltioiden vallanpitäjien hampaisiin ja pitkään jatkuneen veetuilun kohteeksi, vaikka on heittänyt Helsingissä hyvässä hengessä torvelolle Trumpille jalkapallon, josta Yhdysvaltain tiedustelupalvelu ei löytänyt sen paremmin pommia kuin salakuuntelulaitteistoakaan.
Mies, jonka naamalla ei ole korona-maskia nähty.
Päinvastoin kuin korona-kriittisen Trumpin, jonka lammasmainen luonne ja todellinen naamari paljastui mustan maskin myötä. Puhumattakaan koko EU:n hallintoarmadan maskinaamariarmeijasta, joka kiltisti ottaa vastaan kaiken, mitä Atlantin toiselta puolelta sanotaan.
Sota on jännä juttu.
Miten tylsältä tuntuisikaan aamu, jos radiossa ei kerrottaisi yhdenkään pommin räjähtäneen tai ihmisiä kuolleen.
Nyt Helsingin Sanomatkin pääsee oikein kunnolla mässäilemään, kun tuo kuukausikaupalla korona-epidemian ensiuutiskuvana patsastellut THL:n jykevä hautapaasikuva on vähän niinku passee.
Tilalle tulleet mustat surureunat sotauutisia kehystämään.
Ja yltyvä Nato-kiihko.
Hyvin paketoit, Ilari..:)
”Sota on jännä juttu.
Miten tylsältä tuntuisikaan aamu, jos radiossa ei kerrottaisi yhdenkään pommin räjähtäneen tai ihmisiä kuolleen.”
Ilari Kianto haluaisi saman diktatuurijärjestelmän kuin Venäjällä, missä ei saa käyttää sanaa sota tai muuten tulee 15 vuoden vankeustuomio? Vietnamin sodastakaan ei olisi saanut tiedottaa? Tai toisesta maailmansodasta eikä varsinkaan talvisodasta, kun Kiannon oletettu ihannevaltio hyökkäsi Suomeen ja asetti jopa nukkehallituksen kommunisti Otto Wille Kuusisen johdolla?!
Olipahan Ilari Kiannolta taas katkera kirjoitus tyyliin a la Vladimir Putin. Onneksi Vasemmistoliitto ei ole äärivasemmistolainen eli kommunistinen eikä Putinin Venäjän diktatuuria kumarteleva: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4706886-andersson-nato-kysymyksesta-olkoon-ratkaisu-mika-tahansa-sen-pitaa-kestaa-aikaa-kaikkien-pitaa-pystya-sitoutumaan-siihen