Matkalla NATOtunneliin?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on koko presidenttikautensa ajan rakentanut kahta SUOMIjunaa moninaisine vaunuineen kahdelle rinnakkaiselle raiteelle. Toinen vie Suomea osaksi USA:n globaalia strategiaa Nortic-Artic -alueella. Toinen rakentaa EU:sta sotilaallista suurvaltaa USA:n rinnalle. Nyt nämä kaksi, eri raiteilla olevat junat seisovat NATOtunnelin ovella, jonne on vain yksi raide. Ovi näyttää olevan auki, tunneli on pimeä, eikä toista päätä näy.

NATOtunnelin oven on toistuvasti sanottu olevan auki meidän junillemme, mutta niin se on sanottu olevan auki Ukrainallekin ja auki se väitettiin olevan silloinkin, kun Venäjä oli kiinnostunut tulemaan mukaan rakentamaan Euroopan yhteistä taloa: ”Maaliskuussa 2000 David Frostin haastattelussa Putin vastasi Venäjän Natoon liittymisestä: ”Miksi ei?” lisäten, että ”Venäjä on osa eurooppalaista kulttuuria. . . ja Naton näkeminen vihollisena on tuhoisaa Venäjälle.” (Snider, 2022).

Mikä ratkaisee sen, onko tunneliovi auki vai kiinni? Sen ratkaisee USA/NATO:n vs. Kiina/Venäjän kamppailu globaalista maailmanjärjestyksestä, ja erityisesti nyt, tuon kamppailun taktinen tilanne, kuten Ukrainan kohtalo osoittaa.

USA:n hallinnon virkamiesarvio (Ferguson, 22.03.2022) on, että ”Ainoa loppupeli nyt …. on Putinin hallinnon loppu. Siihen asti, niin kauan kuin Putin pysyy, [Venäjä] on pariavaltio, jota ei koskaan oteta tervetulleeksi takaisin kansojen yhteisöön. Kiina on tehnyt valtavan virheen luullessaan Putinin selviävän siitä. Venäjän irtileikkaaminen ei näytä hyvältä kehitykseltä ja Kiinan on arvioitava Kiina/Venäjä -akseli. Kaikki tämä tarkoittaa, että demokratia ja länsi voivat hyvinkin pitää tätä keskeisenä vahvistuksena.”  Tämä arvio sai vahvistuksensa Bidenilta 27.03.2022: ”Jumalan tähden tämä mies ei voi pysyä vallassa.” (Zurher, BBC News, 2022).

Ferguson jatkaa:

”Kylmä sota II on kuin outo peilikuva ensimmäisestä kylmästä sodasta. Ensimmäisessä kylmässä sodassa vanhempi kumppani oli Venäjä, nuorempi kumppani Kiina – nyt roolit ovat päinvastaisia. Ensimmäisessä kylmässä sodassa ensimmäinen kuuma sota käytiin Aasiassa (Korea) – nyt se on Euroopassa (Ukraina). Kylmän sodan aikana Korea oli vain ensimmäinen monista yhteenotoista aggressiivisten Neuvostoliiton tukemien edustajien kanssa – tänään Ukrainan kriisiä seuraavat todennäköisesti Lähi-idän (Iran) ja Kaukoidän (Taiwan) kriisit.  … on arkkityyppistä reaalipolitiikkaa (Realpolitik) sallia verilöylyn jatkuminen Ukrainassa; istua siis alas ja katsella sankarillisia ukrainalaisia ​​”laskemassa Venäjältä veret kuiviin”; ajatella tätä konfliktia pelkkänä kylmän sodan osajuonena, taisteluna, jossa Kiina on todellinen vastustajamme. … Bidenin hallinto tekee valtavan virheen luullessaan, että se voi pitkittää Ukrainan sotaa, vuodattaa Venäjän veret kuivaksi, kaataa Putinin ja viestittää Kiinalle, että se pitää kätensä poissa Taiwanista.” (Ferguson, 2022).

Kun 1) Venäjän uskomattoman suuria luonnonvaroja ei saatu yrityksestä huolimatta siirrettyä kansainväliseen omistukseen Neuvostoliiton romahdettua, ja kun 2) USA katsoi voittaneensa toisessa maailmansodassa fasismin ja kylmässä sodassa sosialismin, niin se otti seuraavaksi tehtäväkseen nationalismin purkamisen universaalisiksi uskomiensa liberalismin opein vapaudesta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista globalisoimalla taloudenpitoa sen itse määrittelemillä säännöillä: Kansallisvaltioiden taloudet on sidottava Yhdysvaltoihin kansainvälisen rahoituksen ja dollari-reservivaluutan välityksellä sekä kansakunnista tuli muokata kaupallisia kansalaisyhteiskuntia. Kansallisvaltioiden ensisijaiseksi tehtäväksi muodostui riittävän ja sopivan hintaisen – kuten ilmaisu kuuluu – työvoiman tuottaminen kansainvälistä, tuotannollista työnjakoa varten.

Tämä oli ja on vieläkin Bidenin johtamalle USA:lle lähetystehtävä: liberaali demokratia on vientitavaraa, joka on saatava kaupaksi, jos ei muuten niin puolipakolla mm. värivallankumoksia rahoittaen ja niitä edistäen – tai sitten pakolla, sotaan käyden, tosin huonolla menestyksellä, kuten Vietnamin ja Afganistanin sodat  hyvin osoittavat. Tämä nuori kansakunta, uskoen omaan ylivoimaansa ja oikeutensa universaaliuteen ja sen antamaan oikeutukseen hallita maailmaa, on nyt törmännyt suurvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään, joilla on eri käsitys kansakunnasta. Kansakunta on muutakin kuin kaupallinen kansalaisyhteiskunta.

 

Suomi ja NATO

Suoraan sanoen, kysymys on siitä, tarvitseeko USA/NATO Suomen rintamaa ”vuodattamaan Venäjän verta kuiviin”, siis jatkamaan sitä kuivatusta mitä Ukraina nyt tekee vai ratkeaako tämä jo Ukrainan taistelukentillä? Kun Venäjän karhu on saatu vuodatettua kuiviin, olisi sitten Kiinan vuoro. Olisimme siis pieni sivujuoni Kotkan, Lohikäärmeen ja Karhun globaalissa kamppailussa.

Suomi on nyt jo ilman tehtyä kansallista päätöstä de facto natomaa. Jos teemme siitä kansallisella päätöksellä de jure NATOmaan, ilmoitamme kansakuntana muille kansallisvaltioille vähintäänkin kolme asiaa:

1. Suomi ei ole enää itsenäinen valtio sodan ja rauhan kysymyksissä, eikä enää takaa sitä, etteikö sen kautta voisi joku hyökätä kolmanteen maahan,

2. Suomi on eturintamassa suurvaltojen eturistiriitojen ratkaisemisessa, myös voimakeinoin,

3. Suomen maaperältä voidaan tarvittaessa käyttää ja Suomeen voidaan varastoida ydinaseita.

Näihin NATOtunnelin ahtaisiin seiniin voimme tietysti yrittää louhia väljennyksiä, mutta ne ovat aina toissijaisia. Sodanrealismin oppien mukaan, joilla nyt sotaa käydään, kaikilla suurvalloilla on niiden itsensä määrittelemät intressinsä ja eksistentiaaliset uhat. Ne on määritellyt niin USA (mm. Monroe doctrine), Kiina, Venäjä ja muutkin suurvallat. Mitä voisimme tunnelissa ollessamme tehdä, jos Venäjä määrittelee Suomen liittymisen NATO:on itselleen eksistentiaaliseksi uhaksi (Pietari, Kuolan niemimaa …)? Emme paljon mitään. Emme pääse peruttamaan emmekä koskaan tiedä mitä on tulossa vastaan.

Vastaantuleva valo tulee todennäköisesti junasta, jossa korkeimmalla on Kiinan lippu. Emme ole tällöin vain idän ja lännen välissä vaan myös osana etelän ja pohjoisen raastavaa kamppailua maapallon rajallisista ja nopeasti vähenevistä voimavaroista. Kysymys on konkreettisesti jokapäiväisestä leivästä, energiasta ja raaka-aineista ja siitä jaetaanko ne voimasuhteiden mukaan muodostumassa olevien liittokuntien kesken VAI jaetaanko ne reilusti ja kestävällä tavalla siten kuin YK:n agenda2030 ja 17 kehitysohjelma ehdottaa ne jaettavaksi kaikkien kesken kohtuuden periaatteella: kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla ja alati.

Olisiko vielä raiteessamme vaihdetta toiseen suuntaan? Olemme vuosikymmenet olleet sotilaallisen neutraliteetin, omaehtoisen suomettamisemme kumpuilevassa, avoimessa metsämaastossa. Pitäisin tämän polun edelleen rakentamista parempana ratkaisuna. Se edellyttäisi ekorealismiin siirtymistä. Voisimme olla mukana suomettamassa maailmaa!

”Suomella on historiaa kansainvälisen diplomatian suurvaltana, joka on toiminut sovittelijana ja rauhanrakentajana monissa kriiseissä ja selkkauksissa. Vasemmisto haluaa nähdä Suomen tulevaisuudessakin suurvaltakonfliktien ulkopuolella ja kansainvälisten jännitteiden liennyttäjänä.” (Luonnos Vasemmistoliiton periaateohjelmaksi).

 

… palaan asiaan!

 

Snider, T. 2022. On NATO membership and ‘core principles,’ the US treads on thin ice Responsible Statecraft  24.3.2022. https://responsiblestatecraft.org/2022/03/24/on-nato-membership-and-core-principles-the-us-treads-on-thin-ice/

 

Ferguson, N. 2022. Putin Misunderstands History. So, Unfortunately, Does the U.S. Bloomberg Opinion 22.03.2022.

https://www.forbes.com/sites/sergeiklebnikov/2022/03/24/blackrock-ceo-larry-fink-says-russia-ukraine-war-is-upending-world-order-and-will-end-globalization/?sh=69238d9057eb

 

Zurcher, A. 2022. Why Biden’s off-script remarks about Putin are so dangerous. BBC News 28.03.2022.https://www.bbc.com/news/world-us-canada-60895392

 

Facebook
Threads
WhatsApp
LinkedIn
Email
Tilaa
Notify of
guest
0 Comments
Vanhin
Uusin Most Voted
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Juhani Harjunharja
Juhani Harjunharja
4 years ago

Erinoamainen kirjoitus Matti Vesalta!

Omani on oheinen vaatimaton kirje päätösvallalle:

Presidentille ja muulle valtiovallalle

Utsjoki 31.03.2022

Toisaalta mietin tätäkin: Ydinaseiden kieltosopimus on YK:ssa laadittu sopimus ydinaseiden kieltämiseksi, lopullisena tavoitteena niiden eliminointi kokonaan. Sopimus hyväksyttiin äänestyksessä 7. heinäkuuta 2017. Se tuli voimaan 22. tammikuuta 2021, kun 50 maata oli ratifioinut sen. Elokuussa 2021 allekirjoittajavaltioita oli yhteensä 86, joista ratifioinnin oli tehnyt yhteensä 55 valtiota.

Suomi voisi sotilasliittoon liittotumattomana maana tukea tuota YK:n erityistä hanketta kaiketi helpommin, kun Natoon liittyneenä. Tässähän Naton eräänlaisena
turvatakuun ovat muutaman sotilasliiton keskeisen maan ydinaseet pelotteena (”kauhun tasapaino”), joka pidemmällä tähtäimellä katsottuna on juurikin se
ruutitynnyri, jonka varaan ihmiskunta on nyt reilut 60 vuotta tavallaan tukeutunut. On kuitenkin niin, että tällaisiin pelotevaikutuksiin tukeutuminen saattaa ihan
hyvin aeuttaa aidosti pelkoa ja kauhua enemmän kuin turvaa, jolloin tuo Putiniakin kuvaava malli nurkkaan ajetusta rotasta saattaa pelkokertoimen
liikakasvun vuoksi sytyttää tuon ruutitynnyrin, jota ei sitten saadakaan sammumaan.

Ihan pienen matemaattisen laskelman mukaan tilanne on jotensakin nyt tämä: toisen maailmansodan aikaan tapettiin ihmisiä noin 70 miljoonaa silloisilla
aseilla, joista kaksi oli ydinpommia (Hiroshima ja Nagasaki). Tuolloin vain USA:lla oli käytössään uraani- ja plutoniumpommit, joita samalla testattiin Japanissa.
Nyt aseiden määrä on ainakin tuohovaikutuksiltaan tuhat kertainen. Ydinaseidenkin kilotonniluokka on vaihtunut megatonniluokkaan. Jos nyt tuo ruutitynnyri
syystä tai toisesta sytytetään, tullaan ”nurkkaan ajetun rotan” lailla käyttämään loppujen lopuksi asearsenaalia ydinpommit mukaan lukien ainakin niin paljon,
että tuho on varsin helposti satakertainen toisen maailmansodan ruumisröykkiöön nähden. MUTTA 100 kertaa 70 miljoonaa on 7000 miljoonaa eli 7 miljardia.
Tämä tarkoittaa suuruusluokaltaan kuta kuinkin nyt elossa olevaa ihmiskuntaa. Karmea on ihmiskunnan tulevaisuuden näkymä ilman yleistä ja yhtäläistä
aseidenriisuntaa. Siksi näen, että Suomen reaalisin tehtävä on allekirjoittaa ja ratifioida tuo YK:n ydinaseiden kieltosopimus. Me emme mahda kerta kaikkiaan
mitään Natojen emmekä muidenkaan sotilasliittojen pyssyarsenaalien avulla ihmiskunnan elokehän rapautumiselle, jos tuota YK:n ”utopiaa” ei aleta valtio valtiolta
toteuttamaan.

Tämä on nähdäkseni se kunnon fakta, joka Suomen on otettava tosissaan.

Juhani Harjunharja
Utsjoki
p. 040 1894910

Kaisa savolainen
Kaisa savolainen
4 years ago

Täysin samaa mieltä

0
Olisi kiva kuulla ajatuksistasi, jätä kommenttix