LAUSUNTO

Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Asia:  VN/21891/2022

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

 

Lausunto 22.11.2022

Suomen perustuslain ”Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate” -pykälän (2 §) mukaan

”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”

Siten Suomen perustuslaki kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle. Tästä voidaan poiketa vain kansanäänestyksen antamalla valtuutuksella.

Nykyisen kansanäänestystä koskevan perustuslain säännöksen (53§) voimassa ollessa neuvoa-antava kansanäänestys on järjestetty vain kerran, jolloin äänestyksen kohteena oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin (1994).

Kansanäänestystä varten laaditussa valtioneuvoston tiedotteessa Euroopan unionin jäsenyydestä todetaan:

”Unionissa on kolme osaa; Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. … Jäsenmaiden pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen.”

Tuolloin siis katsottiin kansanäänestys välttämättömäksi myös ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä vaikka EU ei ole edes sotilasliitto eikä konkreettisia sotilaspoliittisia sitoumuksia tehty. Liittyminen USA:n johtamaan sotilaalliseen liittokuntaan NATO:on ei ollut tuolloin vaihtoehtona. Kansanäänestyksen EU-jäsenyydelle antama legitimaatio ei siten kata sotilaallista liittoutumista USA:n johtamaan sotilasliittoon.

Siten jo NATO -jäsenhakemuksen jättäminen olisi edellyttänyt kansanäänestyksen järjestämistä. Valtiojohdon monista lupauksista huolimatta sitä ei kuitenkaan tehty.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle ”Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi” tulkitaan perustuslakia olettaen, että eduskunnalla on valtuutus siirtää lainsäädäntövaltaa eduskunnan ulkopuolelle epäsuorasti ilman kansanäänestystä ts. avata ja rajata NATO -liittolaisuudella ulko- ja sotilaspoliittisia toimintavelvollisuuksia, jotka jatkossa määrittävät eduskunnan päätösvaltaa perustuslain vastaisella tavalla.

Siten perustuslain 2§:n ja 53§:n pykälän perusteella NATO –jäsenyyden hyväksymisestä on järjestettävä kansanäänestys. Liittosopimusta ei voida hyväksyä eduskunnassa ennen kansanäänestystä.

 

Vantaalla 22.11.2022

Matti Vesa Volanen
emeritus koulutustutkija, PsT

Kuva:

https://kuvapankki.valtioneuvosto.fi/f/9sCw


Discover more from Vasemmisto Nyt!

Subscribe to get the latest posts sent to your email.

Facebook
Threads
WhatsApp
LinkedIn
Email
Tilaa
Notify of
guest
0 Comments
Vanhin
Uusin Most Voted
Aarno Koistinen
Aarno Koistinen
3 years ago

Joustavaa laintulkintaa, jos perustuslakia ei noudateta. Ja vaarallista jos aiotaan olla edelleenkin oikeusvaltio.
Kansanäänestyksen tulos voisi tosin olla enemmistön hyväksyntä liittoutumiselle,
median mielipidevaikuttaminen on ollut niin tehokasta viime aikoina ja pelon ilmapiirin luominen.

Nato-epäyhteensopivien toisinajattelijoiden määrä on porvarillisen järjestön mielipidemittauksen mukaan noin 8%. Onkohan Naton tai USA:n tai Suomen hallinnon arvostelemisesta tulossa rikos…
Lakeja kun voi näemmä soveltaa luovasti ja välittämättä oikeusvaltioperiaatteesta.

Timo Juhani Brander
Timo Juhani Brander
3 years ago

lgariassa on hieman samanlainen ongelma suhtautumisessa euoroo. Osa haluaa kuiten ki säilyttä oman valuutan levan. Presidentin Ruman Radevin mukaan asia ei ole ongelma,koska euroon liittymisest on päätetty jo liityttäessä EU:n. Heillä on sama taktiikka kui meillä Suomessa. Eihän mekään päästy äänestämään eurosta, vaan sanottiin asiasta päätetyn jo EU:n liityttäessä. Tulevaisuus näyttä kuinka käy kun dollari menettä varavaluutta asemansa. Siinä voi myös euro romahtaa.

0
Olisi kiva kuulla ajatuksistasi, jätä kommenttix