Joseph E. Stiglitz on taloustieteen Nobel-palkittu ja yliopistoprofessori Columbian yliopistossa, entinen Maailmanpankin pääekonomisti (1997-2000), Yhdysvaltain presidentin talousneuvonantajien neuvoston puheenjohtaja ja korkean tason talousneuvoston puheenjohtaja. Hän on kansainvälisen yritysverotuksen uudistamisen riippumattoman komission jäsen ja oli vuoden 1995 IPCC:n ilmastoarvioinnin johtava kirjoittaja. Hänen viimeisin kirjansa on ”Measuring What Counts: The Global Movement for Well-Being” (2019).
Hän kirjoituksensa Tie fasismiin (Project Syndicate, 12.12.2022) päättyy seuraavaan arvioon:
”Maat ympäri maailmaa olisivat voineet periä satunnaisia voittoveroja tavoilla, jotka olisivat saaneet itse asiassa rohkaista investointeja ja hillitä hintoja, käyttämällä tuottoja heikossa asemassa olevien suojelemiseen ja julkisten investointien tekemiseen talouden kestävyyteen. Kansainvälisenä yhteisönä olisimme voineet hyväksyä COVID-19 immateriaalioikeuksia koskevan poikkeuksen, mikä vähentäisi rokotteen apartheidin laajuutta ja sen aiheuttamaa kaunaa sekä vähentäisi vaarallisten uusien mutaatioiden riskiä.”
”Kaiken kaikkiaan optimisti sanoisi, että lasimme on noin kahdeksasosaa vailla täynnä. Muutamat valitut maat ovat edistyneet tuossa asialistassa ja meidän pitäisi olla siitä kiitollisia. Mutta melkein 80 vuotta sen jälkeen, kun Friedrich von Hayek kirjoitti Tien orjuuteen, elämme edelleen sen ääripolitiikan perinnön kanssa, jonka hän ja Milton Friedman käänsivät valtavirraksi. Nuo ajatukset ovat saaneet meidät todella vaaralliselle tielle: 2000-lukulaiselle tielle fasismiin.”
Koko artikkeli löytyy viitteestä.
Viite
Joseph E. Stiglitz, J. E. 2022. Tie fasismiin. Project Syndicate 12.12.2022
Olemme matkalla fasismiin jo aika pitkällä, sen ovat huomanneet toisinajattelijat sekä syntipukeiksi nimetyt aikamme ”juutalaiset” vihapuheen ja henkisen ja fyysisenkin väkivallan lisääntymisenä, leimaamisena ja maalittamisena.
Kuvitellut viholliset, joita fasismi tai kolikon toinen puoli bolsevismi tuhosi miljoonittain.
Totalitarismiin siirryttäessä länsimaissa kauhistellaan: tämän ei pitäisi olla mahdollista demokraattisissa oikeusvaltioissa, nyt naamiot on riisuttu…
”Normaalit” keskiluokkaiset itseään kunnollisina pitäneet ihmiset mahdollistivat fasismin valtaannousun 30-luvulla, äänestämällä heidät valtaan demokraattisissa vaaleissa. Yhdysvalloissa eletään vaaran vuosia ja Saksassakin on valtaan hinkuvia äärioikeistolaisia liikkeitä.
Bolsevikit taas kaappasivat vallan väkivaltaisesti, ja Stalin juoni itsensä diktaattoriksi. Vallassa hän pysyi terrorisoimalla kansaa ja salaisen poliisin avulla:
kaikkia valvotaan koko ajan ja kaikkialla. Luottamus hyvä, kontrolli paras…
Tämä on länsimaistenkin turvallisuusorganisaatioiden tavoite; tosin he ovat tehokkaampia kuin entiset Neuvostoliiton tai DDR:n vastaavat, kiitos maailmanlaajuisen netin.