PAUL MCLEAR 21/12/2023 POLITICO:
Euroopan johtajat valmistautuvat ”jonkinlaiseen uuteen kylmään sotaan” Venäjän kanssa – Suomi lisää ammusten tuotantoa, mutta EU:lla on kaiken kaikkiaan vaikeuksia.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen:
”Venäjällä on kyky ja kyky jatkaa tätä sotaa vuosia” … ”Monet yliarvioivat että länsi voittaa sodan, että Ukraina voittaa.” … ”Uskon, että monet länsimaat ajattelivat, että tämä oli lyhytaikainen ongelma”… ”Mutta nyt luulen, että Yhdysvalloissa ja Nato-maissa melkein kaikki tietävät, että tämä on viimeisten 30 vuoden loppu” Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. ”Nyt olemme menossa jonkinlaiseen uuteen kylmään sotaan.” (1)
“Uuteen kylmään sotaan”? Edellisessä kylmässä sodassa Suomi oli puolueeton maa, nyt eturintama maa (frontier country). Selvisimme ensimmäisestä kylmästä sodasta (1950 – 1991) ilman sotia tai sodanuhkaa ja rakensimme pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Olimme myös eturintamassa rakentamassa koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria. Sodan ja rauhan kysymyksissä olimme kyllä puolueellisia – olimme rauhan rakentamisen kannalla.
Entäpä nyt? USA/NATOn eturintamamaana Suomi harjoittaa aktiivista pelotepolitiikkaa, ei enää aktiivista vakautuspolitiikkaa. Pidäkkeet on nyt muutettu pelotteiksi. Pelote, ”deterrenssi on puolustuksellista silloin, kun valtio pyrkii vain ennalta ehkäisemään siihen kohdistuvan aggression. Hyökkäyksellistä deterrenssi on silloin, kun sillä ehkäistään viholliselta sellainen toiminta, mihin valtio itse valmistautuu.” (2)
Suomi varautuu nyt USA/NATOn ydinasepelotteen hankkimisen myötä suojautumaan itse määrittelemältään eksistentiaaliselta uhalta, kuten USA varautui aikoinaan Kuuban kriisin aikana omalta osaltaan.
Kuitenkin USA/NATO kieltävät Venäjältä oikeuden itse määrittää omat eksistentiaaliset uhkansa ja toimimasta sen mukaan. Venäjä on jo vuosikymmenten ajan todennut NATOon liitetyn Ukrainan eksistentiaaliseksi uhakseen. Ukrainalaiset itsekin olisivat hyväksyneet neutraliteetin, mutta sitä eivät USA/Englanti/Nato hyväksyneet.
USA/NATOn pelotepolitiikka on siis hyökkäyksellistä. Suomi on nyt mukana eturintamamaiden ketjussa, joka yltää Mustalta mereltä Jäämerelle. Eturintamamaat ovat juuri niitä maita, joiden alueilla/alueilta suurvaltojen – nyt USA vs. Kiinan/Venäjä – sijaissodat käydään. Joku aika sitten käyty keskustelu Suomen lahden sulkemisesta Venäläisiltä on tyypillistä ansalankojen (trip wires) virittämistä eturintamamaihin.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Ukraina on häviämässä sodan ja USA:n tuki on hiipumassa. Ukrainan viimeisiä reservejä painostetaan lähtemään rintamalle. Länsi yrittää jäädyttää sotarintamat nykyiselleen ja estää Ukrainan luhistumisen ainakin USA:n ensivuoden presidentin vaaleihin saakka.
Niinpä yhä useammin lännessä väitetään, että edessä on nyt Venäjän ja NATOn välinen sota. Euroopan pitäisi nyt ottaa kokonaisvastuu umpikujasta, johonka se on itse itsensä saattanut. Spekulaatiot uusien rintamien avaamisesta käyvät kiivaana molemmin puolin pitkin rintamamaiden nykyisiä, moninaisia rajalinjoja.
Puolustusministeri Häkkänen ei siis turhaa puhu uudesta kylmästä sodasta. Sehän on pelotteiden ”mielikuvitussotaa”, jossa ”molemmat osapuolet käyttäytyivät kuin olisivat … sodassa, kasvattaen sotilaallisia suorituskykyjään, kilpaillen asevarustelussa ja toteuttaen sotaharjoituksia.” (2) Hän on siis mukana valmistelemassa sotaa, jossa Suomi on aloitteellisena osapuolena.
Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri menee siis uusiksi. Kysymys ei nyt enää ole – kuten toisen maailmansodan jälkeen eurooppalaiset halusivat asian nähdä ja jonka USA esti – suhteestamme Venäjään osana Eurooppaa vaan suhteestamme Etelään ja siten tosiasiallisesti myös suhteestamme BRICKS+ -maihin.
Kysymys on siitä, edetäänkö perinteisen geopolitiikan – voima vastaan voima – opeilla vai saako ekopolitiikka – kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati – ratkaisevan aseman ihmiskunnan haasteiden määrittelyssä.
Viitteet
(1) Mclear, P. 2023. European leaders brace for ‘some kind of a new cold war’ with Russia Finland increases ammo production, yet overall the EU is struggling. 21.12.2023 POLITICO
https://www.politico.com/news/2023/12/21/european-leaders-on-ukraine-russia-progress-00132726
(2) Hanska, J. 2019. Pelotetta vai pidäkettä? Deterrenssiteorian käytäntöä pienen valtion näkökulmasta. Tiede ja ase, 2019(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/88681
Miksi muuten USA esti?
Siksi, kun ökyt eivät pelänneet kommunismin tappavan heitä, vaan sitä, että kommunismi olisi toteutuessaan ratkaisevasti heikentänyt ökyjen (omistusten mukana olevaa) arvovaltaa.
Tämä tekijä myös vaikutti vuoden 1918 sodan leviämiseen käsistä täällä Suomessa. Ei Göstat, Kalkki-Petterit, Waldenit turhan päiten rahaansa kaataneet epäjumalalleen Lahtari-Kustaalle ja rääkyneet vielä saksmanneja hätiin.
Tämän vuoksi Joe McCarthy USA:ssa, temppu-Riku Nixon Agent Orangensa ja B-52:ien kanssa Vietnamissa, republikaanipösilöt, ja lopuksi porukoiden tyhmistäminen ympäri maailmaa. (”There is no better way than AmeriKKKan Way!”) Tatatatata!
Sotatieteitten tohtori Fred Michael Blombergs kirjoitti muutama vuosi sitten, miten Suomi sodan jälkeen pysyttäytyi erossa suurvaltojen keskinäisistä sotilaallisista konflikteista valitessaan liiittoutumattomuuden ja rauhanomaisen rinnakkainelon suuren naapurinsa kanssa, myöntäen silloisen Neuvostoliiton legitiimit turvallisuustarpeet. Huolehtien samalla uskottavasta puolustuksestaan suuren ja taistelukykyisen armeijansa avulla.
Hänen mielestään ei ole aihetta muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista linjaa:
Suomi voisi jatkaa puolueettomana maana, tunnustaen Venäjän turvallisuusvaatimukset, ja jatkaa rauhanomaista rinnakkainoloa.
Näin sotatieteitten tohtori Blombergs muistinvaraisesti siteerattuna.
Mutta Suomen johtajat ovat päättäneet toisin, sodanvaaraan johtaneella politiikallaan. Suomella on ennenkin ollut ymmärtämättömiä poliitikkoja, jotka ovat ratkaisuillaan vieneet Suomea sotilaallisiin kriiseihin. Eivätkä järkimiesten kuten Paasiven tai Mannerheimin varoitteluja ehdottomuuden vaarallisuudesta ole otettu todesta.
Muutaman tuuman voisi joustaakin…
Nyt loistavat älykkömme UPI-mies Salonius-Pasternak ja sotaministeri Häkkänen valmistavat henkisesti suomalaisia sotaan muiden militarimiuskovaisten ja median mielipidevaikuttamisen kanssa, joka on silkkaa propagandaa saaden kansalaiset sotahysterian valtaan.
Seuraavalle presidentillemme vaatimus: Herra presidentti, purkakaa tuo muuri!
Ja voisivatko ne jenkit mennä kotiin.
Tai raja-aitahan se on, mutta käytännössä ja henkisessä mielessä kuin suoraan kylmän sodan aikainen Berliinin muuri.
PM suki naamansa ennen lentoaan Wossingtoniin. Tukka hyvin, kaikki hyvin, ja kellokin näkyy, tuumi suittu PM.
Blinkkeni kätteli suomalaisen nousukkaan amerikkalaisittain hyväksi frendiksi tekeytyen, ja ohjasi tämän lempeästi allekirjoitushuoneeseen olkapäästä pidellen, kuten Biddeni oli tehnyt useasti jo hiipumassa olevalle Ukrainan Zele-tähdelle.
Mutta nyt ei oltu tultu soittamaan suuta, vaan raapaisemaan persoonallinen puumerkki amerikanpaperiin.
Kovasti asentoa haettiin, puolin ja toisin: kumpainen ensin laskisi kynän paperille. PM selvästikin aisti hetkessä Holivuudin tunnelman kameroiden pyöriessä, eikä epäröinyt hetkeäkään näyttää ryhdikkäältä raapaistessaan häpeätahran suomalaiseen historiaan.
Rikoksen jälkeen PM:n naama levisi kuin Jokisen eväät hänen sujautettuaan tekovälineen mittatilauspukunsa poimuihin.
Blinkkenin naama ei värähtänytkään kynävarkaudesta, vaikka housut oli revetä. Halvalla myitte möllit, pennakin ihan perus-ballograf. Voi helvata poijjaat, kuis te noi tymii ootte, saattoi tarkkaavainen ajatustenlukija tulkita jenkki-isännän kehonkielen.
Onnesta jäykkä PM talutettiin koneeseen historiallisen kynän kuumottaessa hänen rintataskussaan. Vaikka paluulento oli halpalento turistiluokassa, PM sulki silmänsä ja unelmoi tulevaisuudessa häämöttävästä presidenttiydestään, kunhan Putin olisi ensin hoideltu ja Trumpilla olisi tullut ikä vastaan. Mukana kuljetetun ja koneessa vieressä istuneen UM:n yksinpuhelu ja huitovien käsien kolina etuistuimen selkämykseen hävisivät koneen huminaan, joka saatteli päähenkilömme ruusuisista unelmista näädän uneen.