HS:ssa tänään (25.05.2025) laaja juttu ”amiksesta”. Väitöksen juuri tehnyt ”PENNI PIETILÄ väittää, että toisen asteen koulutus nykymuodossaan syventää yhteiskunnan jakolinjoja. Lain mukaan amiksella on lukion tapaan yleissivistäviä tehtäviä, mutta käytännössä ne on kielletty.” (1)
Pietilä kirjoittaa väitöskirjansa tiivistelmässä:
”Opintojen työkeskeisyyttä oikeutetaan opiskelijoita koskevalla stereotypialla, joka koostaa työväenluokkaista, koulunvastaisuuteen nojaavaa maskuliinisuutta. ”Amispoikien” tulkitaan suosivan ammattialansa suorittavaa, maskuliinista työtä ja vieroksuvan teoreettisuutta ja akateemista, feminiinistä äidinkieltä/suomea. Opintojen niukkuutta oikeutetaan lisäksi osaamisella, jonka nähdään ”amispoikien” tapauksessa suuntautuvan suorittavaan työhön, ei esimerkiksi teksteillä toimimiseen. Opinnot ja niiden oikeuttaminen nojaa siihen, että ”amispojat” eivät haluaisi elää tekstikeskeistä elämää.” (iv-v). (2)
Tämä stereotypia ”amispojista” tai ”amislaisista” yleensäkin on kulttuurinen jäänne teollisen yhteiskunnan ajoilta. Sitä ylläpitävä vastapuoli ”lukkari” tai ”lukislainen” on yhtä harhaanjohtava. Niille ei ole enää perusteita.
Tiedon taitoa ”tekstielämää” ja taidon tietoa, ”suorittava työtä” ei voida irrottaa toisistaan, saatika asettaa vastakkain nykyisessä oppimistaloudessa (learning economy).
Työpaikat ovat nyt opinpaikkoja. Niin opiskelussa kuin työnteossakin vuorottelevat opiskeleva työskentely ja työskentelevä opiskelu läpi koko opinto- ja työhistorian.
Silloin tiedon taito ja taidon tieto lomittuvat metodologiseksi osaamiseksi, jossa keskeisinä jäsentäjinä ovat aikakauden suuret haasteet, nyt kestävän siirtymän toteuttaminen.
Tätä metodologista haastetta juuri toteutetulle toisen asteen koulutusreformille ei haluttu asettaa ratkaistavaksi. Niinpä uudistus jäi sosiaalipoliittiseksi harjoitelmaksi, joka mahdollisti Sipilän hallituksen koulutuspoliittisen ohjelman toimeenpanon. Valitettavasti!
Oma ajatukseni on jo pitkään ollut:
”Koulutusjärjestelmä on muutettava opintojärjestelmäksi, jossa on esi- ja peruskoulu, perusopisto, yliopisto (perus- ja perustavan tutkimuksen linjat) ja – voisiko sanoa – työopisto. Opintojärjestelmän tehtävänä on rakentaa eri sukupolvien yhteistyönä tulevaa maailmaa. Perinnettä ei vain siirretä nuorille sukupoville vaan se uusinnetaan heidän kanssaan ratkaisemaan aikakauden keskeisiä haasteita.” (3)
Viitteet
(1) Kaseva, T. Gandara. R. 2025. Mitä ihmettä amikselle tehtiin?
Tutkija vietti kolme lukukautta ammattikoulussa. Hän näki omin silmin, mitä valtavista uudistuksista on seurannut. Syntyi sairauskertomus, jossa kärsivät kaikki. HS 25.05.2025
(2) Pietilä. P. 2025. Äidinkielen luokka ja sukupuoli etnografinen tutkimus äidinkielen/suomen opinnoista osaamisperusteisessa tekniikan alan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 197 Joensuu: Unigrafia / PunaMusta
https://www.hs.fi/feature/art-2000011115778.html
(3) Volanen, M. V. 2025 Koulutusta täytyy muuttaa Suomessa, työpaikat ovat nyt opinpaikkoja. HS mielipide 22.05.2025
