Tämä blogikirjoitus käynnistää vasemmistoliittoa koskevien tilastojen ja tietojen jakamisen. Tämä toimii niin, että blogiteksteissä on tarinaa jostakin vasemmistoliittoa koskevasta asiasta, ja tekstin lopussa on linkki tai linkkejä itse asiaan, tilastotietoihin.
Tämän blogin varsinainen idea on linkkien takana. Olen kirjoittanut kymmeniä artikkeleita eri julkaisuihin, joissa on ollut satoja tilastotaulukoita, useimmiten vasemmistoliittoon liittyviä. Niistä ei kuitenkaan ole sellaista hyötyä, että vasemmistoaktiivi voisi tehdä niistä versioita oman analyysin ja suunnittelun pohjaksi. Artikkeleiden tilastot ovat vain kuvia, joista on hankala irrottaa lukuja taulukkolaskentaohjelmaan muokattavaksi. Mutta linkkien takana tiedot ovat taulukoina, jotka lukija voi kopioida omaan taulukkolaskentaohjelmaansa ja muokata tarpeitaan vastaavaksi.
Useimmat taulukot tulevat olemaan vaalipiirikohtaisia, monet myös hyvinvointialuekohtaisia, myös kuntakohtaisia yhteenvetoja on tulossa. Esimerkiksi kaikki vaaleihin liittyvä tieto on tulossa. Kuitenkaan sellaisia taulukoita, jotka ovat saatavissa helposti ja suoraan tilastokeskuksen tai oikeusministeriön tietokannoista en kuitenkaan julkaise, kylläkin linkkejä niihin.
Aloitan urakan vasemmistoliiton kansanedustajia koskevilla tiedoilla viiteen osaan jakautuvalla sarjalla. Sarjan osat esitellään tämän kirjoituksen lopussa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän perustaminen
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä perustettiin vaihtamalla SKDL:n (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) eduskuntaryhmän nimi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi 2. toukokuuta 1990, heti vasemmistoliiton perustamisen jälkeen. Ryhmässä oli 16 jäsentä.
Ryhmä kasvoi kesän ja syksyn aikana neljällä, kun Devan (Demokraattinen Vaihtoehto) eduskuntaryhmän jäsenet hyväksyttiin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäseniksi.
SKDL:n ensimmäisen eduskuntaryhmän perustivat niin sanotut kuutoset 7. marraskuuta 1944. Kuutoset oli valittu kansanedustajiksi SDP:n listoilta vuonna 1939, erotettu puolueesta ja vangittu. Vuoden 1944 aikana ryhmään liittyi vielä kolme SDP:n kansanedustajaa. Ensimmäisissä vapaissa vaaleissa vuonna 1945 SKDL:n eduskuntaryhmä sai 49 kansanedustajaa.
Devan eduskuntaryhmä syntyi 5. kesäkuuta 1986 sen jälkeen kun SKDL:n ryhmä erotti 10 jäsentään. SKDL:n ryhmään jäi 17 jäsentä. Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa SKDL sai 16 ja Deva neljä kansanedustajaa.
Vasemmistoliiton kansanedustajat vaalipiireittäin
Vasemmistoliitto on saanut yhteensä 171 kansanedustajan paikkaa, joita on hoitanut yhteensä 71 kansalaista. Heistä 23 on kuollut. Vuoden 1990 ensimmäisen eduskuntaryhmän 20 jäsenestä elossa on vielä neljä.
Taulukot esittävät kansanedustajien äänimäärät niistä vaaleista, jolloin tulivat valituksi. Suurin äänimäärä on korostettu.
Useimmat kansanedustajat ovat istuneet vaalikaudet alusta loppuun, mutta osa on siirtynyt muihin tehtäviin tai erotettu kesken kauden. Vasemmistoliiton kansanedustaja on vaihtunut kuusi kertaa, kun edustaja on valittu Euroopan parlamenttiin. Ensimmäinen meppi, Marjatta Stenius-Kaukonen säilytti kansanedustajan paikkansa mandaattikauden loppuun vuonna 1995, mutta ei asettunut ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa.
Kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa on eronnut vastaanotettuaan tärkeän viran ja yksi terveydellisistä syistä. Kaksi kansanedustajaa on kuollut kesken vaalikauden. Kaikkiaan 11 varaedustajaa on ottanut kansanedustajan tehtävän vastaan kesken kauden.
Opas 1. Taulukoiden värikoodien merkitys. Muutokset vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä esitellään yksityiskohtaisesti kirjoitussarjan seuraavassa osassa.
Eronneiden kansanedustajien tilalle otetut varaedustajat esitellään taulukoissa, mutta erotettujen kansanedustajien tilalle ei ole saatu uusia edustajia, joten eduskuntaryhmän koko on pienentynyt kesken kauden. Yhteensä viisi kansanedustajaa on erotettu eduskuntaryhmästä toistuvien ryhmäpäätösten rikkomisten vuoksi. Vuoden 2011 jälkeen ei ole erotettu yhtään kansanedustajaa.
Helsingin vaalipiiri
Helsingin vaalipiiri on ainoa vaalipiiri, jossa vasemmistoliiton kansanedustajien lukumäärä on tänään suurempi kuin eduskuntaryhmää perustettaessa vuonna 1990. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä oli perustamisen aikaan vain yksi SKDL:n listalta valittu kansanedustaja. Esko Seppänen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa.
Neljännestä kansanedustajat paikasta jäi eduskuntavaaleissa 2023 uupumaan 12 638 ääntä. Jos vasemmistoliitto olisi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa saanut saman äänimäärän kuin kuntavaaleissa 2025, olisi vasemmistoliiton neljäs paikka jäänyt 305 äänen päähän. Vuoden 2025 kuntavaalien ääniosuudella vasemmistoliitto olisi saanut eduskuntavaaleissa neljä paikkaa ja Mia Haglund olisi kansanedustaja.
Uudenmaan vaalipiiri
Vasemmistoliiton ensimmäiseen eduskuntaryhmään kuuluivat SKDL:n edustajista ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1975 valittu Pauli Uitto ja ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1987 valittu Claes Andersson sekä Devan edustajista ensimmäisen kerran vuonna 1979 SKDL:n listalta valittu Marja-Liisa Löyttyjärvi.
Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti kannatustaan Uudellamaalla – aivan kuten muualla Suomessa, Helsinkiä lukuun ottamatta. Puolue menetti toisen kansanedustajan paikkansa pienellä äänimäärällä. Pia Lohikoski oli ensimmäinen valintarajan taakse jäänyt ehdokas. Paikan säilyttämiseen olisi tarvittu 1 184 ääntä enemmän.
Kevään 2025 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai Uudellamaalla enemmän ääniä kuin 2023 eduskuntavaaleissa, vaikka äänestysprosentti kuntavaaleissa oli paljon alhaisempi. Kuntavaalien äänimäärä oli 349 ääntä pienempi kuin kahteen paikkaan eduskuntavaaleissa olisi tarvittu.Sen sijaan viime kevään kuntavaalien ääniosuus sekä aluevaalien äänimäärä ja ääniosuus olisivat riittäneet kahteen paikkaan. Jos näin olisi käynyt, olisi Pia Lohikoski valittu uudelleen eduskuntaan. Gashaw Bibani olisi noussut eduskuntaan, kun Jussi Saramo valittiin europarlamenttiin.
Varsinais-Suomen vaalipiiri
Vasemmistoliiton ensimmäiseen eduskuntaryhmään kuului Varsinais-Suomesta kaksi SKDL:n listalta vuonna 1987 valittua kansanedustajaa. Anna-Liisa Jokinen valittiin eduskuntaan ensimmäistä kertaa vuonna 1970 ja Heli Astala vuonna 1979. Devan eduskuntaryhmästä vasemmistoliiton ryhmään siirtynyt Ensio Laine valittiin SKDL:n listalta kansanedustajaksi jo vuonna 1968.
Vuoden 2023 vaaleissa vasemmistoliitto sai Varsinais-Suomesta kaksi kansanedustajaa reilulla marginaalilla, mutta kolmanteen paikkaan jäi 6 300 äänen ero. Vuoden 2025 kuntavaalit olivat vasemmistoliitolle suuri menestys koko maassa Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Kunta- ja aluevaalien äänimäärä olisi Varsinais-Suomessa riittänyt vain yhteen kansanedustajan paikkaan edellisissä eduskuntavaaleissa. Kunta- ja aluevaalien ääniosuuksilla olisi kaksi paikkaa säilynyt.
Satakunnan vaalipiiri
Vasemmistoliiton ensimmäiseen eduskuntaryhmään vuonna 1990 kuului kaksi SKDL:n listalta valittua Satakunnan vaalipiirin edustajaa. Timo Laaksonen valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 1983 ja Raila Aho vuonna 1987.
Vasemmistoliitto menetti ainoan kansanedustajan paikkansa Satakunnassa viime eduskuntavaaleissa, osin sen vuoksi, että istuva kansanedustaja ei enää asettunut ehdokkaaksi. Paikasta puuttui 289 ääntä. Viime kevään kunta- ja aluevaalien äänimäärät eivät olisi riittäneet kansanedustajan paikkaan, mutta ääniosuudet sekä kunta- että aluevaaleissa olisivat eduskuntavaaleissa riittäneet viemään Raisa Rannan eduskuntaan.
Hämeen vaalipiiri
Esko Helle edusti Hämeen vaalipiiriä vasemmistoliiton ensimmäisessä kokoonpanossa vuonna 1990. Helle valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan SKDL:n listalta vuonna 1983.
Vasemmistoliitolla on aina ollut yksi kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä, eikä kansanedustajien lukumäärä olisi noussut viime eduskuntavaaleissa vielä kunta- tai aluevaalien tuloksilla. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ääniosuus Hämeessä oli 5,9 prosenttia, kahteen paikkaan olisi tarvittu 11 prosenttia äänistä. Kunta- ja aluevaaleissa vasemmistoliitto lähestyi tuota rajaa, Kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 7,4 ja aluevaaleissa peräti 9,4 prosenttia Hämeen vaalipiirin äänistä.
Pirkanmaan vaalipiiri
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä oli perustamisvuonna kaksi jäsentä Pirkanmaalta. Pertti Lahtinen SKDL:n ja Marjatta Stenius-Kaukonen Devan ryhmästä. Lahtinen valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1987 ja Stenius-Kaukonen vuoden 1975 vaaleissa.
Vain yksi aikoinaan SKDL:n listalta valittu mutta myöhemmin eduskunnasta pudonnut kansanedustaja on tehnyt paluun eduskuntaan vasemmistoliiton listalta. Mikko Kuoppa valittiin SKDL:n kansanedustajaksi 1979 ja 1983, mutta ei onnistunut uudelleenvalinnassa vuonna 1987 Devan listalta. Vasemmistoliiton listalta hänet valittiin vuoden 1995 vaaleista lähtien neljä kertaa.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vasemmistoliitto sai erittäin huonon tuloksen. Osaselitykseksi kelvannee SDP:n Sanna Marinin ehdokkuus tässä vaalipiirissä. Hän sai yksin 35 628 ääntä ja 11,5 prosentin ääniosuuden vaalipiirin äänistä vasemmistoliiton koko listan joutuessa tyytymään 21 307 ääneen ja 6,9 prosentin ääniosuuteen.
Jos eduskuntavaaleissa olisi toteutunut kunta- ja aluevaalien luvut, olisi lopputulos ollut varsin erilainen. Kuntavaalien äänimäärä ei tosin olisi riittänyt kahteen paikkaan, mutta aluevaalin äänimäärällä sekä kunta- ja aluevaalien ääniosuuksin vasemmistoliitto olisi saanut kaksi paikkaa. Jos näin olisi käynyt eduskuntavaaleissa, olisi Minna Minkkinen kansanedustaja.
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Kun vasemmistoliitto perustettiin, ei vasemmistoliitolla ollut yhtään kansanedustajaa Kymen tai Etelä-Savon vaalipiireistä, jotka myöhemmin yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Vaalikausina 1995–2011 vasemmistoliitolla oli yksi kansanedustaja Kymen vaalipiirissä.
Kansanedustajaa ei Kaakkois-Suomessa tullut myöskään vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Paikka jäi 3 152 äänen päähän. Kansanedustajan paikkaan olisi tarvittu 5,1 prosenttia äänistä. Kunta- ja aluevaaleissa vasemmistoliiton kannatus kasvoi roimasti monessa vaalipiirin kunnassa. Niinpä vasemmistoliitto sai kuntavaaleissa 5,1 ja eduskuntavaaleissa 5,5 prosenttia äänistä.
Jos vasemmistoliiton ääniosuus kuntavaaleissa olisi toteutunut eduskuntavaaleissa, olisi ääntenlaskennasta muodostunut jännitysnäytelmä. Mutta jos aluevaalien ääniosuus olisi toteutunut eduskuntavaaleissa, olisi Joona Mielonen jo kohta kolmatta vuotta kansanedustajana.
Savo-Karjalan vaalipiiri
Vasemmistoliiton ensimmäisessä eduskuntaryhmässä oli yksi kansanedustaja Pohjois-Savon vaalipiiristä- Lauha Männistö oli valittu SKDL:n listalta eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1966 vaaleissa. Hän oli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän perustajista pitkäaikaisin kansanedustaja.
Kaikki Savo-Karjalan vaalipiirin ja sen edeltäjien vasemmistoliittolaiset edustajat ovat Pohjois-Savosta. Pohjois-Karjalan alueelta ei toistaiseksi ole valittu yhtään kansanedustajaa.
Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton kansanedustaja Savo-Karjalassa oli toiseksi viimeinen valituista. Putoamisrajaan jäi 1 026 äänen ero. Kunta- ja aluevaaleissa vasemmistoliiton kannatus kasvoi erityisesti Pohjois-Karjalan alueella. Ei tosin vielä niin paljoa, että vasemmistoliitto olisi niillä tuloksilla ollut eduskuntavaaleissa lähellä paikan lisäystä. Kaksi paikkaa Savo-Karjalasta sai eduskuntavaaleissa 11 prosentilla äänistä. Eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ääniosuus oli 5,5 prosenttia, aluevaaleissa 9,8 prosenttia.
Vaasan vaalipiiri
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä oli kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä vuonna 1995 alkaneen vaalikauden loppuun. Jarmo Wahlström valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan SKDL:n listalta vuoden 1975 vaaleissa.
Eduskuntavaaleissa 2023 tarvittiin 4,8 prosenttia äänistä kansanedustajan paikkaan. Vasemmistoliitto jäi 2,4 prosentin ääniosuudella tavoitteen puoliväliin. Mutta Vaasankin vaalipiirissä kannatus on kasvanut sangen lupaavasti. Kuntavaalien 3,4 prosentin ääniosuus ja aluevaalien tasan neljän prosentin ääniosuus lupaavat, että kansanedustajan paikka tässäkin vaalipiirissä on ulottuvilla ennen pitkää.
Keski-Suomen vaalipiiri
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän perustajiin kuuluu Keski-Suomesta Pekka Leppänen, jonka ura kansanedustajana alkoi SKDL:n eduskuntaryhmässä vuonna 1983.
Vasemmistoliitto hävisi eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomessa paikkansa koska puolue sai 1 663 ääntä liian vähän. Asiaan vaikutti se, että istuva kansanedustaja ei enää asettunut ehdokkaaksi.Kunta- ja aluevaalien tulokset kuitenkin rohkaisevat uskomaan, että vasemmistoliitto ottaa paikkansa takaisin Keski-Suomessa. Paikka olisi säilynyt eduskuntavaaleissa, jos vasemmistoliitto olisi saanut kuntavaalien ääniosuuden tai aluevaalien äänimäärän tai ääniosuuden, ja Matleena Käppi olisi kansanedustaja.
Oulun vaalipiiri
Oulun vaalipiiristä oli kolme edustajaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmää perustamassa. kaikki SKDL:n listalta valittuja. Juhani Vähäkankaan työ eduskunnassa alkoi vuonna 1978, Arvo Kemppaisen ja Vappu Säilynojan vuonna 1979.
Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti Oulun vaalipiirissä kolmannen paikkansa, eikä toisenkaan paikan menettäminen jäänyt kauaksi. Jos vasemmistoliitto olisi saanut 353 ääntä vähemmän, olisi vasemmistoliitolla vain yksi paikka.
Kunta- ja aluevaaleissa vasemmistoliiton ääniosuudet kohenivat kahden kansanedustajan paikan tasolle. Kun puolue eduskuntavaaleissa sai vaivoin kaksi paikkaa 9,4 prosentin ääniosuudella, oli kuntavaalien ääniosuus 11,9 ja aluevaalien 12,8 prosenttia. Kolmeen paikkaan olisi eduskuntavaaleissa tarvittu 14,7 prosenttia äänistä.
Lapin vaalipiiri
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää perustettaessa siihen kuului yksi edustaja Lapista, SKDL:n kansanedustajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 1979 noussut Asko Apukka. Eduskuntaryhmään hyväksyttiin toiseksi Lapin edustajaksi Esko-Juhani Tennilä Devan eduskuntaryhmästä. Tennilä äänestettiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1975 SKDL:n edustajana.
Vasemmistoliitto menetti ainoan kansanedustajan paikkansa Lapin vaalipiirissä viime eduskuntavaaleissa. Tappiota selittää osittain se, että istuva kansanedustaja ei asettunut ehdokkaaksi.
Kansanedustajan paikkaan olisi tarvittu 12,4 prosenttia äänistä, mutta vasemmistoliitto sai vain 9,9 prosenttia. Kunta- ja aluevaalien tulokset kuitenkin näyttävät, että vasemmistoliiton kannatus on Lapissakin kääntynyt nousuun, ja on kansanedustajan paikan vaatimalla tasolla. Kuntavaaleissa puolue sai 13,3 ja aluevaaleissa 13,8 prosenttia äänistä. Näillä ääniosuuksilla eduskuntavaaleissa Pia Kilpeläinen-Tuoma olisi kansanedustaja.
|||
Linkit:
Kirjoitussarjan tietokantataulukot
Taulukot voi ladata omaan käyttöön
Suosittelen katsomaan suuremmalla kuin kännykän näytöllä
Tärkeimmät lähteet:
Oikeusministeriön vaalitulospalvelu (vaalit.fi)
Tilastokeskus
Tilastokeskuksen ennen 2000-lukua painettujen tuloskirjojen skannatut versiot
Eduskunta
Ylen tulospalvelu
Helsingin Sanomien aikakone (Maksumuurin takana)
Kirjoitussarjan osat:
Osa 1 Vasemmistoliiton kansanedustajat vaalipiireittäin (Tämä kirjoitus)
– kaikki vasemmistoliiton kansanedustajat vaalipiireittäin vaalikohtaisine äänimäärineen
– yhteenvetotaulukko, vasemmistoliiton kansanedustajat aakkosjärjestyksessä
– lisätietona blogitekstissä vaalipiirikohtainen tieto siitä, mikä vasemmistoliiton vaalipiirikohtainen paikkaluku olisi, jos vasemmistoliitto olisi eduskuntavaaleissa 2023 saanut paremmin sujuneiden vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien ääniosuudet eduskuntavaaleissa
Osa 2 Vasemmistoliiton kansanedustajat vaalikausittain (9.1.2026)
– muutokset vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä kullakin vaalikaudella
– pisimpään istuneet kansanedustajat
– vaihtuvuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä, myös verrattuna muihin puolueisiin
Osa 3 Vasemmistoliiton tähdet
– eduskuntaryhmän puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kautta aikojen
– vasemmistoliiton ääniharavat
Osa 4 Sukupuolet vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä
– naisten ja miesten osuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä
– lisätietona vertailu muihin puolueisiin
Osa 5 Ikäryhmät vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä
– eri ikäryhmien osuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä
– lisätietona vertailu muihin puolueisiin