Eduskunta-sarjan ensimmäisen osa esitteli vasemmistoliiton kaikki 71 kansanedustajaa vaalipiireittäin ja vaalikohtaisine äänimäärineen. Bonustietona kirjoituksessa oli katsaus siihen, montako kansanedustajan paikkaa vasemmistoliitto olisi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kussakin vaalipiirissä saanut vuoden 2025 alue- ja kuntavaalien äänillä. Linkin takaa löytyi lukijan omaan taulukkolaskentaohjelmaan kopioitavat, paljon kansanedustajista tietoja (ammatti+ muuta) sisältävät taulukot kansanedustajista vaalipiireittäin ja aakkosjärjestyksessä.
Kirjoitussarjan toinen osa tarkastelee vaalituloksia vaalikausittain, erityisesti muutoksia vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kokoonpanossa. Oheistietona on lista pisimpään eduskunnassa työskennelleistä kansanedustajista. Kirjoituksen päättää vaalikausikohtainen katsaus vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kokoonpanoon.
Kun kirjoituksen päättäminen vuoden 2023 eduskuntavaalien huonoihin tuloksiin voisi johtaa apeaan tunnelmaan, on loppuun lisätty taulukko, joka osoittaa vasemmistoliiton kannatuksen hurjan nousun eduskuntavaalien jälkeen.
Kirjoituksen lopussa on linkki taulukoihin, joista lukija voi kopioida tiedot omaan taulukkolaskentaohjelmaansa edelleen työstettäväksi.
Vasemmistoliiton kansanedustajien vaihtuvuus vaihtelee
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on uusiutunut eniten vaalikaudella 1995–1999, jolloin ryhmä sai 12 uutta jäsentä. Vaaleissa tuli yhdeksän uutta kansanedustajaa ja vaalikauden aikana vaihtui kolme edustajaa. Pienin vaihtuvuus on ollut vaalikausina 2007–2011 ja 2015–2019. Kummallakin kaudella tuli vaaleissa kolme uutta kansanedustajaa, vaalikauden aikana kokoonpanoon ei tullut muutoksia.
Vuonna 2007 aloittaneessa eduskuntaryhmässä vaihtui vain 17,6 prosenttia jäsenistä, mutta 1995 aloittaneessa eduskuntaryhmässä peräti 54,5 prosenttia. Kaikkien kansanedustajien uusiutumisprosentti on tarkasteluvälillä ollut 28,5–43,0 prosenttia, vasemmistoliiton kansanedustajien 17,6–54,5 prosenttia. Kaikkien kansanedustajien vaihtuvuus osuu kuusi kertaa yhdeksästä 30 ja 40 prosentin väliin, vasemmistoliiton vain kerran.
Vuonna 1995 alkanut vaalikausi oli varsinainen kansanedustajien vaihtokausi, kaikista kansanedustajista vaihtui 43 prosenttia ja vasemmistoliiton kansanedustajista yli puolet.
Miksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaihtuvuus on ollut keskimääräistä suurempaa? Keskeinen syy lienee vasemmistoliiton jäsen- ja kannattajakunnassa tapahtuneet rajut muutokset. Nämä muutokset näkyvät vasemmistoliiton myös eduskuntaryhmässä. Kuuden suurimman puolueen eduskuntaryhmien vertailussa vasemmistoliiton kansanedustajien keski-ikä oli korkein vuonna 2007 ja alhaisin vuonna 2023 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli miesvoittoisin vuonna 2007 ja naisvoittoisin vuonna 2023.
Kirjoitussarjan neljännessä ja viidennessä osassa katsotaan tarkemmin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ikä- ja sukupuolirakenteen muutoksia.
Vasemmistoliiton kansanedustajan uran pituus keskimäärin 4 235 päivää, 12 valtiopäivät, kolme vaalikautta
Yksi tämän kirjoituksen loppuun linkatuista taulukoista esittelee vasemmistoliiton kansanedustajat aakkosjärjestyksessä. Taulukko näyttää kunkin kansanedustajan toimikauden päivinä.
Niiden tietojen pohjalta saa esimerkiksi tiedon siitä, ketkä ovat pisimpään kansanedustajina toimineet kansanedustajat. Tieto ei kovin tärkeä ole, mutta poimitaan se nyt tähän, kun erilaiset top-listaukset näyttävät ihmisiä kiinnostavan.
Eduskunnan verkkosivuilta löytyy lista pisimpään palvelleista kansanedustajista. Lista esittelee kaikki vähintään 20 valtiopäivät palvelleet kansanedustajat. Jos tuntuu siltä, että vasemmistoliittolaiset sijoittuvat listalla alemmille sijoille, kannattaa huomata se, että listalla on kaikki kansanedustajat vuodesta 1907. Vasemmistoliitolla on ollut kansanedustajia vasta vuodesta 1990 ja SKDL sai ensimmäiset kansanedustajansa vuonna 1944.
Seuraava taulukko on koottu yhdistämällä edellä mainitut tiedot.
Eduskunnan pisimpään palvelleiden listalla sijalla 127 on taulukossa neljä kansanedustajaa, joilla on eri lukumäärä päiviä. Selitys näennäiselle ristiriidalle on se, että eduskunnan tilastossa lasketaan vain valtiopäivät, ja valtiopäivät eivät ole saman pituiset päivillä laskettuna.
Eduskunnan listalle ovat päässeet lisäksi 22 valtiopäivät palvellut Anna-Liisa Jokinen sekä 20 valtiopäivät palvelleet Esko Helle ja Jarmo Wahlström.
Vaikka asia ei tähän varsinaisesti kuulu, luettelen tässä vielä ne ennen vasemmistoliiton aikaa eduskunnassa olleet SKDL:n kansanedustajat, jotka löytyvät eduskunnan yli 20 valtiopäivää palvelleiden kansanedustajien listalta: Irma Rosnell (34 valtiopäivät), Pauli Puhakka (30), Pentti Liedes (29), Paavo Aitio ja Hertta Kuusinen (27), Eino Tainio ja Kauko Tamminen (25), Anna-Liisa Korpinen ja Veikko J. Rytkönen (23), Kuuno Honkonen, Siiri Lehmonen ja Veikko Saarto (22), Kaino Haapanen, Matti Koivunen, Nestori Nurminen, Ville Pessi, Gösta Rosenberg ja Elli Stenberg (21) sekä Niilo Nieminen ja Aarne Saarinen (20).
Muutokset vaalikausittain
Seuraavissa taulukoissa käytetään vaalipiireistä lyhenteitä:
Kirjoituksen lopuksi yhteenveto henkilömuutoksista vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä kullakin vaalikaudella. Uuden kansanedustajat on korostettu taulukoissa lihavalla. Muut tiedot muutoksista ovat kunkin taulukon alla. Nämäkin taulukot löytyvät taulukkolaskentaohjelmaan kopioitavassa muodossa kirjoituksen lopussa olevan linkin takaa.
Vasemmistoliiton ensimmäinen eduskuntaryhmä
Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) 16-jäsenen eduskuntaryhmä vaihtoi 2.5. 1990 nimensä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi. Demokraattisen Vaihtoehdon (DeVa) eduskuntaryhmän jäsenistä (taulukossa kursiivilla) Marjatta Stenius-Kaukonen hyväksyttiin eduskuntaryhmään 19.6.1990 ja muut 11.9.1990.
Vuoden 1991 eduskuntavaalit
Eduskuntaryhmässä tapahtui paljon muutoksia. Ryhmä sai kuusi uutta jäsentä. Arvo Kemppainen oli kuollut ja Pauli Uitto, Anna-Liisa Jokinen, Vappu Säilynoja sekä Lauha Männistö eivät asettuneet ehdokkaiksi.
Marja-Liisa Löyttyjärvi (2 650 ääntä ja Pertti Lahtisen (3 229) eivät saaneet riittävästi ääniä uudelleenvalintaan.
Eduskuntaryhmän koko pieneni yhdellä kansanedustajalla. Vasemmistoliitto sai lisäpaikan Helsingissä, mutta menetti yhden paikan sekä Uudellamaalla että Varsinais-Suomessa.
Vuoden 1995 eduskuntavaalit
Vasemmistoliitto sai yhdeksän uutta kansanedustajaa vaalipäivänä ja kolme uutta vaalikauden aikana. Uusista Mikko Kuoppa oli valittu eduskuntaan aikaisemmin SKDL:n edustajana.
Edellisen kauden kansanedustajista Heli Astala, Juhani Vähäkangas ja europarlamentaarikoksi valittu Marjatta Stenius-Kaukonen eivät asettuneet ehdokkaiksi. Raila Aho (2 662 ääntä) ja Osmo Polvinen (3 164) eivät saaneet uudelleenvalintaan tarvittavaa äänimäärää.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kasvoi kolmella kansanedustajalla. Lisäpaikat tulivat Uudenmaan, Kymen ja Pohjois-Savon vaalipiireissä. Kymen vaalipiiri on vuoden 2015 vaaleista lähtien osa Kaakkois-Suomen vaalipiiriä ja Pohjois-Savon vaalipiiri osa Savo-Karjalan vaalipiiriä.
Vuoden 1999 Eduskuntavaalit
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsenistä viisi oli uusia kansanedustajia. Neljä edellisen vaalikauden kansanedustajaa ei asettunut ehdokkaaksi, europarlamenttiin valittu Esko Seppänen sekä Eila Rimmi, Claes Andersson ja Pekka Leppänen.
Viisi kansanedustajaa sai liian vähän ääniä tullakseen valituksi uudelleen. Vaasan vaalipiirissä menetettiin ainoa kansanedustajan paikka, jolloin Jarmo Wahlströmin 2 813 ääntä eivät auttaneet eduskuntaan. Valitsematta jäivät myös Reino Laine (3 183 ääntä), Pekka Saarnio (2 827), Timo Laaksonen (3 921) ja Terttu Huttu-Juntunen (3 407).
Vasemmistoliitto menetti kaksi paikkaa. Pirkanmaalla puolue sai lisäpaikan, mutta menetti paikat Helsingissä, Pohjois-Savossa ja Vaasassa.
Vuoden 2003 eduskuntavaalit
Vasemmistoliiton kansanedustajista kolme valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran. Jorma Vokkolainen oli kuollut edellisen kauden aikana, eivätkä Esko Helle ja Marjatta Stenius Kaukonen enää asettuneet ehdolle.
Kolme kansanedustajaa ei onnistunut mandaattinsa jatkamisessa; Katja Syvärinen (4 862 ääntä), Pertti Turtiainen (3 179) ja Matti Huutola (3 389). Katja Syvärinen sai 3,8 prosenttia Satakunnan vaalipiirin äänistä, ja on kaikkein suurimmalla ääniosuudella valitsematta jäänyt vasemmistoliiton ehdokas.
Vasemmiston paikkaluku väheni yhdellä. Pohjois-Savossa tuli lisäpaikka, mutta sekä Satakunnassa että Pirkanmaalla tuli yhden paikan vähennys.
Vuoden 2007 eduskuntavaalit
Eduskuntaryhmään valittiin kolme ensikertalaista. Outi Ojala, Iivo Polvi, Suvi-Anne Siimes ja Anne Huotari eivät enää asettuneet ehdolle. Mikko Immonen sai 4 113 ääntä, mutta se ei riittänyt paikan pitämiseen.
Vasemmistoliitto menetti kaksi kansanedustajan paikkaa, paikan vähennys osui Uudenmaan ja Pohjois-Savon vaalipiireihin.
Vuoden 2011 eduskuntavaalit
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä uusiutui reippaasti. Vaalipäivänä tuli kuusi uutta jäsentä ja kun ryhmä europarlamenttivaalien jälkeen sai seitsemännen uuden jäsenen, oli puolet eduskuntaryhmän jäsenistä uusia.
Kuusi kansanedustajaa ei asettunut ehdolle: Jaakko Laakso, Matti Kangas, Matti Kauppila, Unto Valpas, Mikko Kuoppa ja Esko-Juhani Tennilä.
Veijo Puhjo (1 467 ääntä), Minna Sirnö (4 227) ja Pentti Tiusanen (5 159) eivät saaneet pidennystä kansanedustajan uralleen. Vasemmistoliitto sai Helsingissä lisäpaikan, mutta kun puolue menetti paikan Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa sekä ainoan paikkansa Kymen vaalipiirissä, kärsi puolue kolmen paikan menetyksen.
Pirkanmaalla käytiin kaikkien aikojen tiukin mittely kansanedustajan paikasta vasemmistoliiton ehdokkaiden kesken. Uudeksi kansanedustajaksi valittu Anna Kontula sai 4 262 ääntä, 35 ääntä enemmän kuin varaedustajaksi jäänyt Minna Sirnö.
Uudellamaalla ja Lapissa paikan menetykseen vaikutti osaltaan istuvan kansanedustajan puuttuminen ehdokaslistalta.
Vuoden 2015 eduskuntavaalit
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään tuli kolme uutta jäsentä. Jyrki Yrttiaho, Martti Korhonen, Erkki Virtanen ja Euroopan parlamentissa kansanedustajana toiminut Merja Kyllönen eivät asettuneet ehdokkaiksi. Edellisen kauden kansanedustajista jäivät Eila Tiainen (3 488 ääntä) ja Risto Kalliorinne (4 791) valitsematta.
Vasemmistoliitto menetti yhden paikan Oulun vaalipiirissä ja ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä.
Vuoden 2019 eduskuntavaalit
Vasemmistoliitto sai kuusi uutta kansanedustajaa ja vielä seitsemännen uuden vaalikauden aikana. Kari Uotila ja Annika Lapintie eivät enää asettuneet ehdokkaiksi, Silvia Modig sai 5 676 ääntä, mutta se ei riittänyt kansanedustajan paikan uusimiseen.
Vasemmistoliiton kansanedustajien lukumäärä kasvoi neljällä. Lisäpaikat tulivat Helsingin, Uudenmaan, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireihin.
Vuoden 2023 eduskuntavaalit
Vasemmistoliiton ryhmä sai vaalipäivänä kaksi uutta kansanedustajaa ja kolmannen europarlamenttivaalien jälkeen. Edellisellä vaalikaudella eduskuntaryhmään osan aikaa kuuluneet Paavo Arhinmäki ja Risto Kalliorinne sekä koko vaalikauden kansanedustajat Jari Myllykoski, Markus Mustajärvi ja Juho Kautto eivät asettuneet ehdolle.
Ilman uudelleenvalintaa jäivät Suldaan Said Ahmed (1 650 ääntä), Pia Lohikoski (2 550), Johannes Yrttiaho (1630), Matti Semi (1 559) ja Katja Hänninen (2 197). Lohikoski ja Yrttiaho kuitenkin palasivat eduskuntaan europarlamenttivaalien jälkeen.
Vasemmistoliitto hävisi viisi paikkaa. Satakunnan, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin vaalipiireissä osasyynä huonoon tulokseen voidaan pitää istuvan kansanedustajan puuttumista ehdokaslistalta. Lisäksi puolue hävisi yhden paikan Uudenmaan vaalipiirissä.
|||
Vuoden 2023 eduskuntavaalien tulos oli hyvin heikko. Vuoden 2027 eduskuntavaaleihin vasemmistoliittolaiset suuntaavat kuitenkin suurin odotuksin. Viime eduskuntavaalien jälkeen on pidetty neljät valtakunnalliset vaalit, vasemmistoliiton kannatus nousi jokaisessa.
Viimeinen taulukko näyttää, että vasemmistoliiton kannatus on noussut paljon viime eduskuntavaalien jälkeen. Taulukosta näkee kuinka monta paikkaa vasemmistoliitto olisi saanut kussakin vaalipiirissä kunta- alue- ja eurovaalien ääniosuuksilla.
Linkit:
Kirjoitussarjan tietokantataulukot
Taulukot voi ladata omaan käyttöön
Suosittelen katsomaan suuremmalla kuin kännykän näytöllä
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat (Eduskunta.fi)
Tärkeimmät lähteet:
Oikeusministeriön vaalitulospalvelu (vaalit.fi)
Tilastokeskus
Tilastokeskuksen ennen 2000-lukua painettujen tuloskirjojen skannatut versiot
Eduskunta
Ylen tulospalvelu
Helsingin Sanomien aikakone (Maksumuurin takana)
Kirjoitussarjan osat
Osa 1 Vasemmistoliiton kansanedustajat vaalipiireittäin (3.1.2026)
– kaikki vasemmistoliiton kansanedustajat vaalipiireittäin vaalikohtaisine äänimäärineen (tämä kirjoitus)
– yhteenvetotaulukko, vasemmistoliiton kansanedustajat aakkosjärjestyksessä
– lisätietona blogitekstissä vaalipiirikohtainen tieto siitä, mikä vasemmistoliiton vaalipiirikohtainen paikkaluku olisi, jos vasemmistoliitto olisi eduskuntavaaleissa 2023 saanut paremmin sujuneiden vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien ääniosuudet eduskuntavaaleissa
Osa 2 Vasemmistoliiton kansanedustajat vaalikausittain (tämä kirjoitus)
– muutokset vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä kullakin vaalikaudella
– pisimpään istuneet kansanedustajat
– vaihtuvuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä, myös verrattuna muihin puolueisiin
Osa 3 Vasemmistoliiton tähdet
– eduskuntaryhmän puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kautta aikojen
– vasemmistoliiton ääniharavat
Osa 4 Sukupuolet vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä
– naisten ja miesten osuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä
– lisätietona vertailu muihin puolueisiin
Osa 5 Ikäryhmät vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä
– eri ikäryhmien osuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä
– lisätietona vertailu muihin puolueisiin