Eduskuntaryhmäsarjan kolmas osa kertoo, että liki 40 prosenttia vasemmistoliiton ryhmän jäsenistä on kantanut vastuuta ryhmän puheenjohtajistossa. Lisäksi pengotaan ääniharavarekisterejä ja katsotaan montako ääntä vähimmillään on riittänyt kansanedustajan paikkaan, ja kuinka suurella äänipotilla on jääty valitsematta eduskuntaan.
Kansanedustajat osaavat jakaa tehtäviä
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä osaa jakaa tehtäviä: 39,4 prosenttia kansanedustajista on kuulunut eduskuntaryhmän puheenjohtajistoon. Vasemmistoliiton 71 kansanedustajasta 28 on ollut eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa, 7 heistä puheenjohtajana.
Kun toiminta SKDL:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana otetaan lukuun, on Esko Helle pisimpään palvellut vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Vain 49 päivää vähemmän on puheenjohtajana toiminut koko urakkansa vasemmistoliiton ryhmässä tehnyt Annika Lapintie.
Vasemmistoliiton kansanedustajista on tähän mennessä ollut naisia 29 (40,8 prosenttia) ja miehiä 42 (59,2 prosenttia. Alkupään eduskuntaryhmissä oli suuri miesenemmistö ja vuodesta 2015 alkaen ryhmässä on ollut naisenemmistö. Eduskuntaryhmän kahden tai kolmen henkilön puheenjohtajistossa on kuitenkin ollut aina kummankin sukupuolen edustajia.
Taulukoiden vaalipiirilyhenteet:
Eduskuntaryhmän puheenjohtajista (seitsemän eri henkilöä) 42,9 prosenttia ja varapuheenjohtajista (23 henkilöä) 39,1 prosenttia on ollut naisia. Ryhmän puheenjohtajistoon on kuulunut 25 eri henkilöä, joista naisia 44 prosenttia.
Puheenjohtajiston jäsenyydet eivät ole jakaantuneet erityisen tasaisesti vaalipiirien kesken. Oulun, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Savo-Karjalan kansanedustajille on puheenjohtajistossa on ollut useimmiten tilaa.
Eduskunnan puhemiehet
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei ole kertaakaan saanut paikkaa eduskunnan puheenjohtajistossa. Claes Andersson tosin avasi valtiopäivät vuonna 2007 eduskunnan ikäpuhemiehenä.
SKDL:n kansanedustajista ovat eduskunnan puhemiehistössä toimineet Cay Sundström, Eino Pekkala, ja Leo Suonpää kerran, Paavo Aitio kahdesti ja Toivo Kujala kolmasti. Kyseessä on ollut yleensä ollut toisen varapuhemiehen paikka, mutta sekä Paavo Aitio ja Toivo Kujala ovat kerran olleet ensimmäisiä varapuhemiehiä.
Ääniharavat
Ääniharavat, vaaleissa eniten ääniä keränneet, ei ole tärkeimpiä poliittisen keskustelun aiheita. Mutta jutustelulla on kuitenkin oma tärkeä roolinsa illanvietoissa ja vaaliteltoilla. Ääniharavan aseman saaneet tai muuten merkittävän tai merkilliseen tulokseen yltäneet poliitikot ovat kelpoisia jutustelun aiheita. Siksi annan seuraavaksi tähän liittyviä jutustelun aiheita.
Yksi suosituimmista vaalikenttien pähkäilyjen aiheista oli pitkään, kuinka kauan Hertta Kuusisen, vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n, kansanedustajan henkilökohtaisten äänten ennätys kestää. Kuusinen sai vuoden 1948 vaaleissa 58 770 ääntä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa piikkipaikan pitäjä vaihtui, kun Sauli Niinistö sai Uudenmaan vaalipiirissä 60 563 ääntä.
Huikea 30 000 äänen raja on rikottu 14 kertaa. Hertta Kuusinen on rikkonut rajan peräti kolme kertaa (vuosina 1948, 1958 ja 1962), lisäksi SKDL:n kansanedustajista Johan Helo ja Mauri Ryömä, molemmat vuonna 1945.
Noita hurjia äänimääriä selittää osittain se, että vuoteen 1970 saakka sama henkilö saattoi olla ehdokkaana useammassa vaalipiirissä. Niinpä Hertta Kuusisen äänimäärä vuonna 1958 muodostuu Helsingin, Uudenmaan, Kuopion ja Vaasan itäisen vaalipiirin äänistä.
Vasemmistoliiton kansanedustajista korkeimman eduskuntavaalien äänimäärän on saanut Li Andersson, joka sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 24 524 vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kaikki vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaiden 10 000 ääntä ylittävät tulokset on esitelty alla taulukossa 4.
Kymmenen vasemmistoliiton kansanedustajaa kuudesta vaalipiiristä on ylittänyt kymppitonnin rajan yhteensä 15 kertaa.
Äänimääriin perustuva menestyjien listaus ei tee oikeutta pienempien vaalipiirien ehdokkaille. Lehdistö juhli Riikka Purraa viime eduskuntavaalien suurena tähtenä 42 594 äänellään. Sanna Marin jäi hänen taakseen saatuaan 35 628 ääntä. Purra oli ehdokkaana Uudellamaalla, Marin Pirkanmaalla. Marin sai 11,5 prosenttia vaalipiirinsä äänistä, Purra huomattavasti pienemmän osuuden, 7,5 prosenttia.
Oikaisen taulukossa 5 sen vääryyden, jonka pienempien vaalipiirien monet vasemmistokansanedustajat ovat kohdanneet ääniharavalistauksissa.
Kun ehdokas saa kolme prosenttia vaalipiirinsä äänistä, on se erittäin hyvä tulos. Taulukko 5 esittelee vähintään kolme prosenttia vaalipiirinsä äänistä eduskuntavaaleissa saaneet vasemmistoliiton ehdokkaat, jotka tulivat valituiksi. Valitsematta jääneet huikeasta kolmen prosentin ääniosuudesta huolimatta esitellään taulukossa 6.
Vasemmistoliiton 28 kansanedustajaa on saanut 54 kertaa vähintään kolme prosenttia vaalipiirinsä äänistä. Taulukossa esitetään vain paras tulos kultakin kansanedustajalta. Tällä ääniharavalistalla on edustettuna kaikki vaalipiirit Vaasan vaalipiiriä lukuun ottamatta. Jarmo Wahlström sai Vaasan vaalipiirissä kahdella prosentilla äänistä vasemmistoliiton parhaan osuuden vaalipiirin äänistä.
Komea yli kolmen prosentin osuus äänistä ei kuitenkaan aina riitä. Seuraava taulukko kertoo, että vasemmistoliiton kansanedustaja on pudonnut eduskunnasta kahdesti (Pentti Tiusanen ja Katja Syvärinen) yli kolmen prosentin osuudella äänistä. Sari Moisander on kahdesti jäänyt valitsematta eduskuntaan yli neljän prosentin osuudella äänistä ja Raisa Ranta kerran.
Taulukko 6 on varsinaisesti koottu kuvaamaan sitä, että kunnioitettavat 4 000 kansalaisen antamat äänet eivät aina riitä paikkaan eduskunnassa. Näin on käynyt vasemmistoliiton 17 ehdokkaalle. Taulukko havainnollistaa hyvin vaalipiirin koon merkitystä. Silvia Modigin ja Veronika Honkasalon saamat yli 5 000 ääntä ovat 1,5 prosenttia Helsingin vaalipiirin äänistä, Sari Moisanderin 4 578 ääntä on 4,6 prosenttia Lapin kaikista äänistä ja Raisa Rannan 4 267 ääntä 3,6 prosenttia Satakunnan äänistä.
Toisaalta kansanedustajan paikan voi saada suhteellisen pienelläkin äänimäärällä, varsinkin jos vaalipiiri on pieni, tai jos nousee eduskuntaan varaedustajan paikalta. Ääniharavalistalla komeileva Claes Anderssonkin nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan alle 3 000 äänen turvin.
Vasemmistoliiton ehdokas on 14 kertaa noussut kansanedustajaksi alle 3 000 äänellä, kahdeksassa tapauksessa varaedustajan paikalta.
Alla vielä yksi ylimääräinen taulukko niille, joita kiinnostaa asiat ennen vasemmistoliittoa. SKDL:n ääniharavataulukossa on muutama myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsen.
|||
Tässä eduskuntaryhmäsarjassa ilmestyy vielä kaksi lyhyempää osaa, sen jälkeen tämä blogi alkaa penkoa eduskuntavaalien ehdokasasettelun historiaa vaalipiireittäin. Ehdokasasettelu ensi vuoden eduskuntavaaleihin on nyt työn alla. Hyvässä lykyssä aikaisempien eduskuntavaalien ehdokasasettelusta löytyy kokemuksia, jotka nyt kannattaa ottaa huomioon.
Linkit:
Kirjoitussarjan tietokantataulukot omaan käyttöön
Tämän blogin kirjoituksissa olevat taulukot löytyvät taulukkomuodossa alla Muistilokerot-linkin takaa. Siellä on kirjoitusten taulukoiden lisäksi kasvava joukko yleistaulukoita, esimerkikski vasemmistoliiton tulokset vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa ja uusimpien vaalien äänestysvilkkaus vaalipiireittäin.
Taulukot voi ladata omaan käyttöön omassa taulukkolaskentaohjelmassa.
Suosittelen katsomaan suuremmalla kuin kännykän näytöllä.
|||
Kirjoitussarjan osat
Osa 1 Vasemmistoliiton kansanedustajat vaalipiireittäin (3.1.2026)
– kaikki vasemmistoliiton kansanedustajat vaalipiireittäin vaalikohtaisine äänimäärineen (tämä kirjoitus)
– yhteenvetotaulukko, vasemmistoliiton kansanedustajat aakkosjärjestyksessä
– lisätietona blogitekstissä vaalipiirikohtainen tieto siitä, mikä vasemmistoliiton vaalipiirikohtainen paikkaluku olisi, jos vasemmistoliitto olisi eduskuntavaaleissa 2023 saanut paremmin sujuneiden vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien ääniosuudet eduskuntavaaleissa
Osa 2 Vasemmistoliiton kansanedustajat vaalikausittain (9.1.2026)
– muutokset vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä kullakin vaalikaudella
– pisimpään istuneet kansanedustajat
– vaihtuvuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä, myös verrattuna muihin puolueisiin
Osa 3 Vasemmistoliiton tähdet (tämä osa)
– eduskuntaryhmän puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kautta aikojen
– vasemmistoliiton ääniharavat
Osa 4 Sukupuolet vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä
– naisten ja miesten osuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä
– lisätietona vertailu muihin puolueisiin
Osa 5 Ikäryhmät vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä
– eri ikäryhmien osuus vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä
– lisätietona vertailu muihin puolueisiin
Tärkeimmät lähteet:
Oikeusministeriön vaalitulospalvelu (vaalit.fi)
Tilastokeskus
Tilastokeskuksen ennen 2000-lukua painettujen tuloskirjojen skannatut versiot
Eduskunta
Ylen tulospalvelu
Helsingin Sanomien aikakone (Maksumuurin takana)