Helsingin Sanomien pääkirjoitus pari päivää sitten (22.05.2023): ”Näkemykset tunkkaisesta ja keinotekoisesta aluepolitiikasta kuuluvat menneisyyteen. Kartta keikahti ympäri, ja pohjoisesta tuli monessa asiassa uusi etelä.”
Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (Kok.) totesi virkamiesten esiin piirtämän tilannekuvan jälkeen (pe, 05.05.), että Suomi on ”erittäin pirullisten ongelmien” keskellä (Hanhinen, 2023). Siten jo monissa
Vasemmistoliiton vaalislogaani oli ”Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille”. Poliittisessa ohjelmassa jätettiin kuitenkin täysin auki tämän tavoiteasettelun mittakaava ja sisältö. Minun sukupolvelleni Rooman Klubin
Aina NATO -optiopolitiikan omaksumisesta lähtien Suomen suhteet ulkovaltoihin on määritelty vakautuspolitiikan (Sauli Niinistö) kautta, siis turvallisuuspoliittisesti. Turvallisuuspolitiikka on pelon politiikkaa: kansakunta – kansallistunne – perustellaan
Saatteeksi: Helsingin Sanomat kaipaa keskustelua NATOsta tehtyjen NATO -päätösten jälkeen rajoitettuaan keskustelua juuri silloin kuin sillä olisi vielä ollut vaikutusta asioiden kulkuun – mutta
Ruotsin televisio, STV: ”Jos Ruotsin jäsenyys nyt venyy, mitä se tarkoittaa maiden sotilaallisen turvallisuuden kannalta? Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö: – ”Nyt on niin, että
Presidentti Sauli Niinistö Ylen Ykkösaamussa (18.03.2023): … kun Putin ilmoitti Venäjän vaativan, että NATOn laajentuminen loppuu tähän …. alkoi ulkoa tulla viestiä yhä enemmän …
Olemme viime vuosina keskustelleet paljon sateenkaaren väreistä, siis ihmisen biologisesta ja yhteiskunnallisesta moninaisuudesta. Olemme ajatelleet, että tämä moninaisuus on yhteisöllinen rikkautemme ja kestävyyden, resilienssin, lähtökohta.
Onnittelut 70 -vuotiaalle, suuresti arvostamalleni Martti Koskenniemelle! ”Koskenniemi kehuu Paasikiven-Kekkosen linjaa … ”Yhteistyö Neuvostoliiton kanssa oli reaalipoliittinen ratkaisu. Sellaisena pitäisi myös Natoon liittyminen
Pilvi Torsti tänään HS:ssa: ”Jotta koulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, sitä on valmisteltava jo nyt. Puheet siitä, että opettajille pitää antaa työrauha ja koululle mahdollisuus keskittyä
OKM:n piti ma 13.03.2023 Paasitornissa koulutuspoliittisen seminaarin otsikolla Kasvatus, opetus ja koulutus murroksessa synkissä tunnelmissa pitkään jatkuneen ja ilmeisesti yhä pitkään jatkuvan, Suomen laskevan syntyvyyden
Presidentti Joe Biden on monesti – Suomea vähätellen – ilakoinut Suomen kustannuksella, viimeksi Warschau’n kuninkaanpalatsilla pitämässään lännen taistelutahtoa nostattaneessa puheessaan 21.02.2023: ”Hän (Putin) ajatteli saavansa
”NYT on viimeisiä hetkiä puuttua koulujen eriytymiseen, varoittaa koulutus- ja hyvinvointieroja tutkiva Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius (HS 05.03.2023): ”Koulutuksesta on tullut osin nollasummapeliä,
Presidentti Sauli Niinistö kuvaa nykytilannetta puhumalla Ukrainan sotaa ”vielä pahemmasta pilvestä” (IS 24.04.2023): – Kyllä tässä on jo ihan tarpeeksi paha pilvi ollutkin. Kenellekään ei
Nyt, kuten aina vaalien alla, valtamedia käy valmistavaa keskustelua tulevista koulutuspoliittisista linjauksista: peruskoulua on nyt eriytettävä rakenteellisesti lahjakkuuden, sosiaalisen taustan, kiinnostusten, kielitaidon, osaamiserojen ja ties
Tänä aamuna Helsingin poliisi ilmoitti saaneensa ” kello yhdeksän jälkeen aamulla ilmoituksen epäilyttävästä paketista, joka oli saapunut postin mukana Vasemmistoliiton puoluetoimistoon Sörnäisten Lintulahdenkadulle. Paketin
Toimittajan kysymys (13.02.2023): ”Sota lähestyy jo lähes vuoden pituutta, ja ihmettelen, onko Teillä ajatuksia siitä, kuinka se on muuttanut Natoa ja erityisesti työtäsi. Ja onko
Tunnetun Financial Times:in kolumnistin ja keynesiläisen talouspolitiikan puolestapuhujan Martin Wolf:in uuden kirjan Demokraattisen kapitalismin kriisi ( The Crisis of Democratic Capitalism, 2023) esittelytekstissä todetaan suorasukaisesti: ”Elämme
Saatteeksi: ”Seymour Myron ”Sy” Hersh on amerikkalainen tutkiva toimittaja ja poliittinen kirjailija. Hersh sai tunnustusta ensimmäisen kerran vuonna 1969 My Lain joukkomurhan paljastamisesta ja sen
Pari lukua alkuun: Suomen nuorten ikäluokka on tätä nykyä reilut 60 000 ja on pienenemään päin. Lukioista valmistuu vuosittain reilut 30 000 ylioppilasta, mutta ammatillisen tutkinnon