Hesari julistaa pääkirjoituksessaan tänään: ”Politiikka ei ikävä kyllä diskonttaa tulevia voittoja tähän päivään. Pitkän aikavälin vastuullisuus ei tuo voittoa nyt.” Miksei voi? Pitkän aikavälin vastuullisuus
Aina niin sympaattisen arrogantti Nallemme, Björn Wahlroos tunnustaa väriä Dagens Nyheter:n haastattelussa (10. 10. 2021): ”Vastustan sitä, että maailma on epäoikeudenmukainen …. Jos jokin asia
Aina niin joviaali taloustieteilijämme Sixten Korkman uskoi eilisessä 12. 10. 2021 HS:n puheenvuorossaan, että kapitalismi hoitaa ympäristöongelmamme kunhan vain julkinen valta ohjailee markkinoita esim. hintamekanismin
Eduskunnan keskustelussa Puolustuspoliittisesta selonteosta Kokoomus ilmoitti Pertti Salolaisen suulla: ”Emme varustaudu sen vuoksi, että haluaisimme sotaa vaan sen vuoksi, että emme siihen enää koskaan joutuisi.”
Helposti ja sen pitempään ajattelematta sanomme olevamme valistuneita ja sivistyneitä ihmisiä, siis Valistus- ja Sivistysperinteen edustajia ja soihdun kantajia. Kuten aiemmat Miksi -sarjan kirjoitelmat paljastivat,
Saatteeksi: Laitan tähän vähän laajemman johdannon aiemman blogini johtopäätöksille https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/kohtuus-kaikessa-kaikille-kaikkialla-aina/ Investoiminen (invest), sijoittaminen merkitsi myöhäisellä 1400 -luvulla, ”pukeutumista viranhoitajan viralliseen kaapuun” (lat. investire pukeutua, peittää,
Ilta-Sanomat (30.8.): Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille? Koulu on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi kautta aikain. Maailmalla hehkutettiin
BIOS -tutkimusyksikön tutkijat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu kirjoittivat HS:ssa tänään (27.8.): ”Kestävyyssiirtymä vaatii kokonaisvaltaista suunnitelmallisuutta. Tätä voitaisiin edistää perustamalla valtioneuvoston kansliaan ylivaalikautinen tiedevetoinen teollisen
Ennen kuin otamme yhden askeleen eteenpäin vastausten etsinnässä Miksi -kysymyksiin, ottakaamme ensin kaksi tai kolme askelta taaksepäin … lapsuuteeni. Niin pitkälle kuin muistan lapsuuttani, minulle
Ensimäinen osa: https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/mutta-miksi-1-osa/ Miksi pitäisi kysyä miksi? Palatkaamme siis hetkeksi klassiseen maailmaan tai ainakin siihen, miten se vieläkin elää ajatuksissamme. Kun kysymme mitä on?
Kun kysymme miksi, emme kysy vain mitä on, tai miten voimme tietää mitä on, tai miten pitäisi olla ja kuinka saisimme sen aikaiseksi, vaan kysymme
Puheenjohtajamme Li Andersson kommentoi taas esiinnousutta työaikakeskustelua. https://www.facebook.com/lindrssn/posts/4450518798316294 Haluaisin laventaa näkökulmaa. Vasemmistolle työaikakysymys ei ole vain kysymys työstä vapautumisesta vaan myös työn vapauttamisesta. Kun jo
Olen tutkaillut kunnallisvaalien tuloksia Tilastokeskuksen aineistojen avulla. Miellä on Suomessa erinomaiset tilastot kunnista ja niiden sosiaalisista ja taloudellisista tilanteista, vieläpä aikasarjoina. Näitä rakenteita voi analysoida
1. askel ”Se mies, joka ensimmäisenä aidoitti palan maata ja ajatteli itsekseen: tämä on minun, ja vielä löysi ihmisiä, jotka olivat riittävän yksinkertaisia uskomaan häntä,
Neljä kannanottoa: Perussuomalaisten ay-yhdistys Peruspuurtajat ry. 30.3.2021 ”Työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovuus ovat elintärkeitä oikeudenmukaisten työmarkkinoiden kannalta. Niiden romuttaminen iskisi kaikkein kipeinten jo valmiiksi pienipalkkaisimpien työntekijöiden
Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous avattiin eilen lauantaina tunteisiin vetoavalla itsenäisen Suomen historiallisia saavutuksia ylistävällä musiikkivideolla: (Tämä maa, tämä taivas): ”Tääl on pelloiksi kuokittu soita täällä korpia
EK:n toiminnanjohtaja Jyri Häkämies julkaisi kaksi lausumaa eilen 24. 5. EK:n Tweetissä: ”Vahva valtio – sellainen haluamme olla!” Mutta minkälainen on vahva valtio?” Jyri häkämies
Saatteeksi: Tässä lyhyt tiivistelmä kuntavaalien taustaksi. Vakaus – ei voitto Valistuksen ja pääomasuhteen liikkeelle laittama maailman valloittaminen voittoa tekemällä, siis luontoa riistämällä, on tullut
Eduskunnalle on virkamiestyönä laadittu selonteko Suomen koulutuspolitiikasta aina vuoteen 2040 saakka. Valitettavasti se pääosin referoi – ja niitäkin vielä onnettomasti – niitä ajatuksia, jotka olivat
Olemme kaikki – niin uskoisin, ainakin periaatteessa – köyhyyden vähentämisen ja tasa-arvon lisäämisen kannalla, eritoten kun ajattelemme Suomea ja suomalaisia. Yhtenä köyhyysrajan mittarina voidaan Suomessa