Viisi kurkistusta vasemmistoliiton ryhmähuoneeseen – osa 4: Miesvaltaisimmasta naisvaltaisimmaksi
Vuonna 1906 naiset saivat Suomessa äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Naiset kuitenkin käyttivät äänioikeuttaan vähemmän kuin miehet aina vuoden 1987 eduskuntavaaleihin asti. Tuolloin naisten äänestysprosentti oli 0,4
Viisi kurkistusta vasemmistoliiton ryhmähuoneeseen – osa 3: vasemmistoliiton tähdet
Eduskuntaryhmäsarjan kolmas osa kertoo, että liki 40 prosenttia vasemmistoliiton ryhmän jäsenistä on kantanut vastuuta ryhmän puheenjohtajistossa. Lisäksi pengotaan ääniharavarekisterejä ja katsotaan montako ääntä vähimmillään on
Viisi kurkistusta vasemmistoliiton ryhmähuoneeseen – osa 2: kansanedustajat vaalikausittain 1991–2026
Eduskunta-sarjan ensimmäisen osa esitteli vasemmistoliiton kaikki 71 kansanedustajaa vaalipiireittäin ja vaalikohtaisine äänimäärineen. Bonustietona kirjoituksessa oli katsaus siihen, montako kansanedustajan paikkaa vasemmistoliitto olisi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
Viisi kurkistusta vasemmistoliiton ryhmähuoneeseen. Osa 1: kansanedustajat vaalipiireittäin 1990–2026
Tämä blogikirjoitus käynnistää vasemmistoliittoa koskevien tilastojen ja tietojen jakamisen. Tämä toimii niin, että blogiteksteissä on tarinaa jostakin vasemmistoliittoa koskevasta asiasta, ja tekstin lopussa on linkki
Muistilokeroista kaivettua
Vasemmistolaiset verkkojulkaisut ovat julkaisseet kymmeniä kirjoituksiani, jotka uutisten ja analyysien lisäksi ovat sisältäneet taulukoita, joiden tiedoista monelle voisi olla iloa ja hyötyä esimerkiksi vaalisuunnitelmien rakentamisessa. Tilastot jutuissa ovat kuitenkin kuvina, joista tiedonjyviä on hankala nyppiä omaan käyttöön.
Tämä blogi esittelee paljon tietoja Vasemmistoliitosta, puolueen historiasta, jäsenistä ja kannattajista sekä vaalituloksista.
Olennaista on se, että kunkin kirjoituksen lopussa on linkki tilastoihin, jotka lukija voi kopioida omaan taulukkolaskentaohjelmaansa, ja tehdä niistä omia laskelmiaan.
– CAI MELAKOSKI