Etusivu

Suomen Pankin Rahamuseon tilaisuudessa 07.03.2024 kysyttiin, onko ”Venäjä muuttunut? Onko Venäjän historiassa havaittavissa toistuvia kehityskulkuja?” Maunu Koiviston vuonna 2001 julkaiseman ”Venäjän idea” kirjan -pohjalta. Kiintoisa keskustelu. Tilaisuuden lopussa asetettu yleisökysymys

Marko Nenonen, Suomen historian dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa, kirjoitti Hesarin 25.2. julkaisemassa esseessä, että Yksilön vapaus on Euroopan menestyksen salaisuus. Tartuin juttuun innolla ja odotin, että hän olisi mielipiteensä

Saatteeksi: tämä blogi on johdantoa hegemoniakeskusteluun. Palaan asiaan kirjallisuuden kera jatkossa (Mikhail Suslov, Glenn Diesen, Sakari Hänninen).   Viime aikoina mitä erilaisimpia asioita ja tilanteita on kuvattu ilmaisulla hegemonia, jopa

Saimme uuden presitentin arvokkain tasavaltaisin menoin. Eduskunnan edessä pidettiin neljä puhetta. Tässä muutama ensituntuma niiden herättämistä ajatuksista. Sauli Niinistö: ”Kaikki on muuttunut – eikä mikään ei ole muuttunut” (1) Kaikki

Kuka muuten muistaa, että Suomea johti 15 vuotta sitten suvereenisti kokoomus-kestustalainen hallitusblokki? Se “uudisti” myös yliopistolaitosta merkittävästi – tai ainakin toi lopullisesti markkinatalous-ajattelun yliopistojen kampuksille. Pääministerinä toimi kesään 2010 saakka

Teen kaksi poimintaa presidentti Sauli Niinistön viimeisestä lehdistötilaisuudesta tänään (Yle1 29.02.2024, kurs. mvv): ”jos … opeista puhutaan, niin kyllä päällimmäinen on se, että ihmisiä ne vain kaikki olemme suuret päällikötkin,

Minulle sanasta Liennytys tulee mieleen pelkästään myönteisiä muistoja. Kuuban kriisin 1962 jälkeen Neuvostoliitto nosti esiin ajatuksen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, tosin kauhun tasapainon pakottamana. Myöskään USA:n puolella Henry Kissingerin johtamaa ”liennytyspolitiikkaa “détente”

Olemme nyt pääsemässä asian ytimeen, kysymykseen demokratiasta. ”Poliittisten lakkojen rajoittaminen on perusteltua” väittää HS tänään pääkirjoituksessaan (26.02.2024) (1) Ensi alkuun HS jakaa maailman kahtia: Toisaalla on alueellinen järjestys, kansallisvaltio ja

Tänään 24.2.2024 on kulunut tasan kaksi vuotta siitä kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Miksi olen otsikoinut tämän esseen ”Kaksi kamalaa vuotta”? Koska Venäjän hyökkäys mursi ensimmäisen kerran, tai

Saatteeksi: Alla taas yksi HS:n hylkäämä mielidekirjoitukseni   Sivistyksen pölyt Martti Hetemäki ja Vesa Vihriälä vaativat HS:n Vieraskynäkirjoituksessa pontevasti: ”Suomalaista koulutusta on uudistettava perusteellisesti”. (14.02.2024) (1) He kuitenkin ovat lähinnä

    Militarismi tappaa ja myrkyttää mielen Militarismi tappaa paitsi ihmisiä sotatantereella , myös tuhoaa inhimillisyyden ja humanismin kansainvälisissä kanssakäymisissä, ihmissuhteissa. Viholliskuvat leviävät ja juurtuvat. Sotauhoaminen, vihollisen demonisoiminen sekä avoin

HS:n pääkirjoitus oli tänään (18.02.2024) harvinaisen realistinen: ”Yhdysvallat on irtoamassa transatlanttisesta yhteistyöstä, ja siksi Euroopalta vaaditaan uutta vastuuta Ukrainan tuesta ja Naton pelotteesta. Mitä kauemmin sota kestää, sitä suurempia ovat

Ykkösaamu keskittyi tänään (10.2.2024) vaalipäivän aattona varsin ymmärrettävästi ounastelemaan, miten vaalissa huomenna lopulta käy. Ykkösaamu on lauantaisin Yleradio 1:n ja TV 1:n yhteinen ohjelma. Haastateltavaksi ohjelmaan oli pyydetty poliittisen historian

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto jäsentää Suomen historian neljäksi tasavallaksi I tasavalta (1918-1944) Sotien synnyttämä Kansa, II tasavalta (1944-1991) Varjojen vuodet, Paasikivi-Kekkosen linja III tasavalta (1991-2022) Globalisaation vuodet, EU-jäsenyys, kulttuuri/talousliberalismi IV tasavalta

  Ystävä hyvä! Tämä on kutsu, jonka pääsanoman näet jo otsikossa. Levitä sanomaa. Eroa reservistä, tue rauhaa. Suomi kulkee hurjaa vauhtia kohti militarisoitumista: elämme sotaisaa “ydinasepelottelun” aikakautta. Hävittäjälentäjien, asekauppiaiden, tappajien