Tasavallan presidentti Alexander Stubb määritteli puheessaan Saksassa (Hertie School, 08.05.2024) Suomen kokonaisturvallisuuden (our comprehensive security) toisiinsa kytkeytyvien kuuden pilarin kautta: yhteiskunnan kriisinkestävyys, sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus,
Saatteeksi: KOM- teatterissa pidettiin 25.04.2024 Lauri Hokkasen teoksen Kommunismin teloitettu unelma – Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia -kirjan julkkarit. Juontajana ja kirjailijan haastattelijana toimii valtiotieteiden
Saatteeksi: jatkan alla presidentti Alexander Stubbin ensiaskelten arviointia. KU blokeistani löytyy muutama aiempi varoitus tulevasta (3) Tiivistän alle presidentti Alexander Stubbin YleTV1 Ykkösaamun (06.04.2024) ja
Kävin viime perjantaina Tampereella Kellariteatterissa katsomassa Tiikerioopperan. (Teksi& laulujen sanat Sara Koiranen (TEAK), Ohjaus Bálint Barcsai (TEAK), Rooleissa Ilona Karppelin (Näty), Vincent Kinnunen (Näty), Saara
Saatteeksi: Eilen olin mukana Thomas Pikettyn kirjan Pääoma ja ideologia -kirjan julkaisutilaisuudessa Akateemisessa kirjakaupassa. Keskustelemassa olivat Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti, joka on johtanut
Akatemiatutkija Timo Miettinen kysyy tänään HS:n erinomaisessa kolumnissaan ”Entä jos kauppa ja taloudellinen yhteistyö eivät johdakaan rauhaan?” (HS 07.04.2024) Jopa presidentti Alexander Stubb on tykästynyt
Ensimmäisessä laajemmassa haastattelussaan tänään Ykkösaamussa (TV1) presidentti Alexanter Stubb pisti Suomen paikalleen. Muutama ensikommentti lienee paikallaan. Stubb, tiivistäen: Suomi NATOlle keskisuuri, strategisesti hyvin tärkeä maa,
Saatteeksi: Vasemmistoliitto järjesti Eduskunnan pikkuparlamentissa 18.03.2024 tilaisuuden ”Eduskunnan rooli Suomen ja USA:n uudessa puolustusyhteistyössä”. Kiitos siitä. Mukana oli monia ansiokkaita rauhanjärjestöjen ja -liikkeiden puheenvuoroja (1).
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen Politico -lehdessä: ”On tärkeää, että emme sulje kaikkea (everything) pois pitkällä aikavälillä, koska emme koskaan tiedä, kuinka vakavaksi tilanne muuttuu” …
Kolmiodraaman purkautuminen Helsingin sanomien haastattelussa (HS 14.03.2024) historiantutkija Tapio Bergholm toteaa poliittisista lakoista, että: ”sekä hallitus että ay-liike ovat oikeassa. Hallitus siinä, että parlamentaarinen enemmistö
Suomen Pankin Rahamuseon tilaisuudessa 07.03.2024 kysyttiin, onko ”Venäjä muuttunut? Onko Venäjän historiassa havaittavissa toistuvia kehityskulkuja?” Maunu Koiviston vuonna 2001 julkaiseman ”Venäjän idea” kirjan -pohjalta. Kiintoisa
Saatteeksi: tämä blogi on johdantoa hegemoniakeskusteluun. Palaan asiaan kirjallisuuden kera jatkossa (Mikhail Suslov, Glenn Diesen, Sakari Hänninen). Viime aikoina mitä erilaisimpia asioita ja tilanteita
Saimme uuden presitentin arvokkain tasavaltaisin menoin. Eduskunnan edessä pidettiin neljä puhetta. Tässä muutama ensituntuma niiden herättämistä ajatuksista. Sauli Niinistö: ”Kaikki on muuttunut – eikä mikään
Teen kaksi poimintaa presidentti Sauli Niinistön viimeisestä lehdistötilaisuudesta tänään (Yle1 29.02.2024, kurs. mvv): ”jos … opeista puhutaan, niin kyllä päällimmäinen on se, että ihmisiä ne
Minulle sanasta Liennytys tulee mieleen pelkästään myönteisiä muistoja. Kuuban kriisin 1962 jälkeen Neuvostoliitto nosti esiin ajatuksen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, tosin kauhun tasapainon pakottamana. Myöskään USA:n puolella
Olemme nyt pääsemässä asian ytimeen, kysymykseen demokratiasta. ”Poliittisten lakkojen rajoittaminen on perusteltua” väittää HS tänään pääkirjoituksessaan (26.02.2024) (1) Ensi alkuun HS jakaa maailman kahtia: Toisaalla
Saatteeksi: Alla taas yksi HS:n hylkäämä mielidekirjoitukseni Sivistyksen pölyt Martti Hetemäki ja Vesa Vihriälä vaativat HS:n Vieraskynäkirjoituksessa pontevasti: ”Suomalaista koulutusta on uudistettava perusteellisesti”. (14.02.2024)
HS:n pääkirjoitus oli tänään (18.02.2024) harvinaisen realistinen: ”Yhdysvallat on irtoamassa transatlanttisesta yhteistyöstä, ja siksi Euroopalta vaaditaan uutta vastuuta Ukrainan tuesta ja Naton pelotteesta. Mitä kauemmin
Presidenttiehdokas Pekka Haavisto jäsentää Suomen historian neljäksi tasavallaksi I tasavalta (1918-1944) Sotien synnyttämä Kansa, II tasavalta (1944-1991) Varjojen vuodet, Paasikivi-Kekkosen linja III tasavalta (1991-2022) Globalisaation
Saatteeksi ja varmuuden vuoksi: En arvioi tässä kirjoituksessani Li Anderssonia ja hänen monin osin onnistunutta presidentinvaalikampanjaansa. Arvioin niitä lähtökohtia, joiden vallitessa hän toteutti Vasemmistoliiton kampanjan