Etusivu

Erikoistutkija Ismo BJÖRN  Itä-Suomen yliopistosta vieraili maanantai-iltana 8.12. Lieksassa. Hän luennoi kirjailijatapaamisessa vasta toimittamastaan , ja osin kirjoittamastaankin tietokirjasta RAJAN MAAKUNTA (2014). En päässyt paikalle, mutta ohessa Agricola -listalla  ja

OnneaOnnea! Suomi juhlii 6.12. – eikä ikinä näytä pääsevän pakoon pahaa maailmaa. Sota ja Tuntematon sotilas juhlistavat edelleen monen itsenäisyyspäivän vieton. Olen katsonut Tuntemattoman, jopa työn psta elokuva-arkistossa, sen verran

  Pohjois-Karjalassa luetaan ja myös kirjoitetaan aktiivisesti ja paljon. Kirjaston kävijä- ja lainausmäärissä, siis väestöön suhteutettuna, esimerkiksi Lieksa ja Nurmes ovat olleet jo vuosia lähellä Suomen huippua. Myös palvelu on

  Marraskuu 2014 on lopuillaan ja oma autoiluni edelleen minimissä. Auto lainassa Joensuussa. Lieksassa on ollut loistava pyöräilysää koko syyskesän ja alkutalven: ei jatkuvia sateita, vähän lunta. Pyörällä pääsee kauppaan

Pienimuotoinen kirjallisuus jää jalkoihin, siitäkin huolimatta että se olisi loistavaa ja lukemisen arvoista. Siksi pistän tämän arvion blogiini. Idiootti ei julkaise turhaa tekstiä!Lukekaa! Jörn Donner ei olisi Jörn Donner ellei

Vasemmistoliiton hallitus toteaa “Työtä, hyvinvointia, kansanvaltaa ja kestävää politiikkaa” –vaaliohjelmaehdotuksen avauksessa että “poliittisen ja taloudellisen vallan kasautuminen harvoille ei ole koskaan suuren enemmistön ja yhteiskunnan etu.” Siksi “demokraattinen ja oikeudenmukainen

  PIETARI-UNDERGROUND -teemamatkalta jäi mieleen monta mielenkiintoista kohdetta. Tässä pari niistä.   Erarta Erarta -termi tulee kahdesta venäjänkielisestä sanasta – ”Era” ja ”Art”, suomeksi siis ”Taiteen aikakausi”. Erarta on Pietarissa

  Kävimme Pietarissa. Retkue oli pieni, mutta innokas, kaikesta erikoisohjelmasta kiinnostunut. Matkanjohtajalle sellainen on aina miellyttävä yllätys. Ohjelmasta ja matkajärjestelyistä vastasivat allekirjoittaneen ohella pieni mutta tehokas matkanjärjestäjä, Outokummun matkailu –

  Täällä Pohjois-Karjalan rajamaakunnassa on ollut menneinä vuosisatoina välillä ronskistikin rautaa rajalla. Nyttemmin on rauhallista. Loppuvuodesta atmosfääri on monesti jopa uinuvaa, pimeää, kostean utuista ja märkää: aivan kuin esimerkiksi kotikaupunkini,

  ”Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen” vuosipäivää ei enää vietetä. ”Velikaja Oktjabrskaja…” herättää lähinnä hymyä niin Venäjällä kuin meillä. Emme enää elä paljon parjatussa YYA-Suomessa, ”Kekkoslovakiassa” . Naapurissakin on sittemmin sattunut

Autottomuus ei ole Öisinajattelijaa vieläkään pahemmin hetkauttanut. Pyörällä pääsee ja Lieksassa ei ole edes lunta 5.11. 2014. Ei ole paljon Joensuussakaan…ja tämä tieto siksi, että’ lumen tullessa autoilu aina hankaloituu,

  ”Mä soitan veljille ja sanon: Nyt on tapahtunut jotain sairasta. Ootteko kuulleet? Mies. Auto. Kaks räjähdystä. Keskellä kaupunkia. Mä soitan veljille ja sanon: Ei, ketään ei ole otettu kiinni.

  En ole vähään aikaan kirjoitellut kirjoista, siis lukemistani romaaneista. Korjataan puute, valitaan pari valiota. Seuraavia kirjoja et voi jättää kesken, sillä Rosa Liksom ja Esa Sariola häikäisevät jälleen!  

Helsingin sanomat referoi tänään kovin yksipuolisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinin puhetta 24.10. 2014 Valdai – foorumilla. Foorumin otsikko oli Maailmanjärjestys: uudet säännöt tai peli ilman sääntöjä (The World Order: New

  Talvi tuli Lieksaan viikko sitten – ja talvella en ole ennenkään autoa paljon käyttänyt.   Maa jäätyi ja lumi peitti tyhjän parkkiruutuni. Katselin ulos helpottuneena: ei tarvitse raaputella jäätyneitä

Journalismiin pitää aina välillä palata jos kerran itseään jonkimmoisena journalistina pitää… Ilkka Pirttilä, dosentti Tampereelta  kirjoitti keväällä agricolaan kirja-arvion teoksesta: Heikki Luostarinen & Pentti Raittila (toim.): Journalistin vapaus. Vastapaino, 2014.

  Kyselin aikaisemmassa blogissani: Mihin menet, Venäjä? Vastaus on ainakin talouspolitiikan suhteen melko selvä: Venäjä tähyää itään. Venäjä on jo pitkään luonut kaikessa hiljaisuudessa toimivampia kauppasuhteita idän jättiläismaihin, erityisesti Kiinaan.

  Viikko ilman autoa. Auto meni. Tähän mennessä Helkama-pyörä toimii. Sateita on ollut Lieksassa runsaasti. Harmittaa, mutta kasvattaa pyöräilijän luonnetta. Olen silti säästänyt menoja liikenteessä, vaikka en nyt tähän blogiin