Etusivu

  Hauta, rauha ja rakkaus   Tämä blogi sai alkunsa mielipide-kirjoituksesta. Joensuulaiskirjailija ja UKRi-yhdistyksen aktivisti Vuokko Juurisoja kirjoitti Karjalaisen mielipide-sivulla (4.1.) koskettavasti  hautarauhasta – siitä että omaisen hautakivi murskattiin ja

Tämä on kirja-arvio. Luin teoksen, jossa viime vuosisadan Suurin valtiomies UKK esittäytyy hieman eri valossa, naistutkijoiden näkemänä.  Kukaan kirjoittajista ei kiistä todellisen Presidenttimme (huom. Iso Kirjain!) roolia 1900-luvun historiassa. Kukaan muu

Olemme siirtyneet uuteen vuoteen. Koko vuosi vietetää Suomen itsenäisen valtion 100. juhlavuotena. Millä mielellä? Paljon tulee olemaan urheiluhenkistä uhoa, kuinka Suomi (siis jotkut suomalaiset) on pärjännyt siinä tai tässä. Eipä

Vasemmiston viime aikaisessa puheessa on ilmaisut siirtymistä saanut keskeisen metodologisen merkityksen (transformation < yli muodon, tai transition < yli tilanteen, siis exit). Politiikanteon kenttää hahmotetaan siirtymänä muodosta/tilanteesta toiseen, jonkinlaisen ylimenon

  ”Liberte, Egalite, Fraternite” / ”Vapaus, veljeys, tasa-arvo”, tuo nykyisen Ranskan tasavallan tunnus on peräisin vuoden 1789 Suuren (porvarillisen) vallankumouksen ajoilta. Julistusta seurasi alunperin lause ”Ou la mort” / ”Tai

  Kuten olette kenties lehdistä tms mediasta huomanneet, Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen täyttää näinä päivinä 60 vuotta. KU Viikkolehdessä (16.12.) Itkonen kritisoi kovin sanoin ja aiheesta sitä, miten

  Ville Virtanen on hyvä näyttelijä, mutta telesisiosarja SORJONEN on surkeaa teatteria. Virtasesta huolimatta. Sorjonen luotsaa ruotsalaista Silta-sarjaa matkivaa, suomeksi muunnettua SORJOSTA, musiikillisestikin, mutta huonolla maulla.   Tarinat eivät ole uskottavia.

Setäni Pentti katosi Kannaksella Katsoin juuri toistamiseen Ari Matikaisen upean dokumentin SOTA JA MIELENRAUHA (2016) Olen siitä kirjoittanut aikaisemminkin, mutta palaan vielä nyt. Ari Matikaisen tässä, ja muissakin dokumenteissa, elokuvallisuus