Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari arvioi tällä viikolla MTV:n haastattelussa, että hyvinvointivaltio ei ole enää suomalaisten puolueiden yhteinen projekti. Se on jakautunut poliittisiksi blokeiksi
1970-luvulla kehittyvät maat yrittivät tehdä jotain, mikä nykykeskustelussa kuulostaa lähes radikaalilta: tavoitteeksi asetettiin Uusi kansainvälinen talousjärjestys, UKTJ. UKTJ:ssa maailmantalous nähtiin poliittisena rakennelmana, joka oli myös
Suomen idea, Suomen visio – hukassa?? Äskettäin julkaistussa SITRA:n ”Kasvunatlas 2026” -raportin loppuyhteenvedossa todetaan: ”Suomen talouden ongelmat eivät ole suhdanneluonteisia vaan syviä, rakenteellisia ja osin kulttuurisia. Pysähtyneisyys
KeurusKeuruun kunta on lähellä Jyväskylää, kunnassa asuu nyt 9000 asukasta. Olen monen monta kertaa käynyt Keurusselällä, ihana paikka. Keuruulla on tätä nykyä 870 peruskoululaista, mutta
Näin kansainvälisen työläisten juhlapäivän kynnyksellä on hyvä hieman pohtia vasemmiston suhdetta työhön. Kysymys on erityisen akuutti tänä vuonna, kun Orpon hallituksen epäonnistunut politiikka on aiheuttanut
Tässä ILOVESONG AI:n työstämä tiivistys yhdestä ajatuksestani: elämän kudos! Napsauta kolmiota niin kuulet!
Kiusaaminen on arjen rikkaruoho, jonka poistaminen vaatii jatkuvaa kitkemistä. Kiusaaminen ei ole vain koulun ongelma, vaan koko yhteiskunnan. Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Mitä tapahtuu opettajienhuoneessa,
Suomen NATO -optiosta Yhdysvaltojen ydinaseoptioon Suomessa Minun sukupolveni muistaa hyvin puolueettoman Suomen, siis Suomen, jonka aluetta ei missään olosuhteissa käytetä hyökkäysalustana toista valtiota vastaan, ja Suomen, joka
Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä, eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä, asetti helmikuussa seuraavan vaalikauden alustavaksi julkisen talouden sopeuttamistavoitteeksi noin 8–11 miljardia euroa. Tavoite koskee nettosopeutusta, eli siinä
Maailma, jossa elämme, ei ole vain kriisissä. Se elää myös väärässä kuvassa itsestään. Yhä puhumme taloudesta kuin se olisi oma itsenäinen koneensa, luonnosta kuin se
Vuoden 2026 työsopimuslain uudistus, joka madalsi henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä, on lisännyt epävarmuutta suomalaisilla työpaikoilla. Blogiteksti pohtii, miten tämä epävarmuus vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen, kehittymiseen ja haluun investoida tulevaisuuteen, heikentäen samalla organisaatioiden kilpailukykyä. Ammattiliitot, kuten JHL ja SAK, korostavat, että kestävä työelämä rakentuu pelon sijaan luottamukselle, sopimiselle ja arjen turvalle. Teksti kyseenalaistaa, onko meillä varaa rakentaa yhteiskuntaa epävarmuuden ja pelon varaan, ja peräänkuuluttaa paluuta pohjoismaiseen malliin, jossa joustot ja turva ovat tasapainossa.
Suomessa käydään kiivasta keskustelua suuresta julkisesta velasta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös kotitaloudet, kiitos uusien kulutusluottojen, ovat velkaantuneet. Suurimmassa ylivelkaantumisen riskissä ovat jälleen pienituloiset,
Saatteeksi: Olin 1990 -luvulla mukana Nuorisoasteen koulutuskokeiluissa tutkijana etsimässä ja kehittelemässä välineitä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön edistämiseksi. Samaa keskustelua ja kehittämistyötä tehtiin tuolloin ylt’
Nuorisotutkimusseura on julkaissut 83 nuorisotutkijan allekirjoittaman kannanoton, jossa vastustetaan nuoriin kohdistuvia sosiaalisen median kieltoja, joista itsekin olen kirjoittanut kriittisesti. Tutkijat tuovat ansiokkaasti esiin helmienpuristelun vastapainoksi
Keravan valtuusto keskusteli Vasemmiston tekemästä humanitaarista apua Gazaan valtuustoaloitteesta. Pidin kohdassa Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron. Gaza on alue, jossa yli kaksi miljoonaa palestiinalaista ihmistä elää — tai
Europarlamentaarikkomme Li Andersson totesi uuden, eurooppalaisen “For the People” – ajatushautomon aloitustapahtumassa (1): ”Olemme täällä, koska elämme aikana, jolloin maailma on jälleen kerran menossa kohti
Lapsiperheköyhyys on totta ja koulutus periytyy. Ei koulua, vaan elämää varten -koulutuspolitiikka muutti suuntaa 2000-luvun alussa. Ei koulua, vaan elinkeinoelämää varten! Sitä hintaa maksamme edelleen.
Kansanmurha on rikoksista suurin. Sen tuomittavuutta arvioidaan sekä tuhon laajuudella että tietoisella tarkoituksella tuhota jokin kansa kokonaan tai osittain. Mutta mitä tapahtuu, kun tuho on
Suomen perusturvaa ei ole viime vuosina uudistettu siksi, että köyhien asemaa haluttaisiin parantaa. Sitä on uudistettu siksi, että köyhyyttä halutaan hallita. Aktivointivaatimukset, velvoitteet ja sanktiot eivät ole epäonnistuneen järjestelmän sivutuotteita, vaan sen keskeisiä osia.
Saatteeksi: Suomen ylikulutuspäivä ei ollut aprillia!”Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten