Helsingin Sanomat jättää jälleen kerran asiat puolitiehen arvioidessaan Jussi Halla-ahoa (HS 18.2.2022, pääkirjoitus). Tässä hieman perusteita, miksi Halla-ahon valintaan Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaksi ei olisi missään
Heidi Hautala nostaa tänään IS:ssa (17.02.2002/Päivi Lakka) esiin emeritus professori Vesa Kanniaisen joku aika sitten (HS 05.02.2022) tekemän ehdotuksen kaikkien EU:maiden kutsumisesta NATO:n jäseneksi.
Mistä Ukrainan kriisissä perimmiltään on kyse? kysyy Sixten Korkman tänään HS:n kolumnissaan ja vastaa: Itsevaltiudesta, autokratiasta, ei siis harvainvallasta, oligarkiasta (15.02.2022). Todellako? Nykyinen
Jussi Halla-aho kuvittelee, että jossakin on sellainen ylimaallinen korkein oikeus, joka päättää mikä on legitiimiä ja mikä ei; paikka, jossa päätetään mitä itse kukin saa
Erkki Tuomioja on julkaissut ajankohtaispamfletin Suomi ja Nato – Miksi Suomella pitää olla mahdollisuus hakea Naton jäseneksi ja miksi sitä mahdollisuutta ei nyt kannata käyttää.
Ehdotin viime syksynä, että Vasemmistoliitto kutsuisi kokoon ylimääräisen puoluekokouksen arvioimaan ja linjaamaan Vasemmistoliiton ulko-ja turvallisuuspoliittista linjaa ennen päätöstä hävittäjähankinnoista. Keskustelu ja linjaukset olisivat olleet todella
HESARI on tänään syystä huolissaan presidentti Sauli Niinistön aloitteesta elvyttää Helsingin henkeä maailman turvallisuus- ja yhteistyökokouksella. Onko se jäänyt Ukrainan kriisin jalkoihin? (Sirén,
Tässä hyvää perustaa tilanneanalyysille Ukrainassa … Heikki Patomäki: Venäjän ehdotus sopimukseksi Naton kanssa: kuinka ylittää konflikti? https://www.osallisuusmedia.fi/heikki-patomaki-venajan-ehdotus-sopimukseksi-naton-kanssa-kuinka-ylittaa-konflikti/?fbclid=IwAR32m4x2E9445NeOPLSYUIq5WTGs1Cm9GD0FRqDYLxyFCJ7HOuetFsWLh7c Patomäen analyysissa ovat idealismi ja realismi vastakkain.
HESARI tarttui pääkirjoituksessaan (29.01.2022) MTV:n toimittajan Jaakko Loikkasen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle syöttämään mielikuvaan suurvaltojen viimeaikaisesta mittelöstä ”tennismatsina”: ”Tästähän on vanha viisaus, että tennis on
HESARI on huolissaan siitä, että poliitikot ovat irronneet reaalimaailmasta. Keskeinen ongelmammehan on oikeastaan yksityinen velka, ei valtionvelka. Yksityisen velan määrä on vaarallinen, jos
Mitä pitäisi ajatella Sauli Niinistön lähes vastakkaisista viesteistä saksalaisille ja venäläisille? Saksalaisille: ”Läntisten demokratioiden johtajilla on ongelma olla kova kovia vastaan. Valitettavasti elämme
Puheenjohtajamme Li Andersson Vasemmistoliiton nettisivulla (14.01.2022): ”Nato-jäsenyys olisi valtavan suuri muutos suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ja väärään suuntaan. … ”Vasemmistoliiton puoluevaltuusto linjasi alkukeväästä 2019, määritellessään
Saska Saarikoski haukkui minut eilen Hesarissa ”harmittomaksi hölmöksi”. Ei vain minua vaan suurimman osan taistolaisista. He olivat kuulemma ”harmittomia hölmöjä”. Miksiköhän nämä harmittomat hölmöt halutaan
Meitä ei enää säikyttele ja hyppyytä Moskova, Washington, Pariisi, Berliini eikä Peking. Meitä säikyttää ja hyppyyttää nyt luonnonvoimat. Kaikissa näissä pääkaupungeissa mietitään kuumeisesti sitä, kuinka
Loppiaisena (6.1.2022), Levin laduilla hiihdellessään Matti Vanhanen rohkaistui arvioimaan mediassa esiinräjähdytettyä NATO -keskustelua. Hän kommentoi erityisesti Ilkka-lehden pääkirjoitusta, jonka mukaan ”Keskusta on pahiten hukassa turvallisuuspolitiikassa”
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelman 2019 mukaan ”Vasemmistoliitto avaa uusien hävittäjien hankinnan kriittiseen tarkasteluun. Hankinnoissa ei tule antaa puolustusvoimille avointa piikkiä, vaan niistä on käytävä laaja poliittinen keskustelu.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haki kolmelta taholta ajatuksellista voimaa uudenvuodenpuheeseensa: Frans Emil Sillanpäältä, Henry Kissingeriltä ja Jumalalta. Presidentti toivoi ”enemmän nöyryyttä korkeampien arvojen edessä” (Sillanpää)
Pääministerimme Sanna Marin kirjoittaa uudenvuodentervehdyksessään sodan ja rauhan kysymyksistä näin: ”Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää
Vuoden 2019 matemaattisten aineiden opettaja Marika Toivola kirjoittaa HS:n mielipidesivulla (28.12.2021): ”Julkisuudessa puhutaan oppilaiden ja koulujen tasoeroista. Olisiko jo aika puhua myös opettajien tasoeroista? Oppimistulosten
HS kirjoittaa: ”Palkansaajajärjestöjä tarvitaan tulevaisuudessakin. Mutta niiden on viimein hahmoteltava, missä roolissa ne ovat 2030-luvulla. Jos järjestöt toimivat Paperiliiton tavoin, ne sitovat oman olemassaolonsa katoavaan