
Suurin rikkautemme – oma aika!
Varman työkykyjohtaja Pauli Forma kirjoittaa tänään HS (28.07.2025) HS:ssa: ”Työntekijöiden tulee ottaa vastuu työkykynsä säilyttämisestä, muutosvalmiudesta sekä osaamisen päivittämisestä. Kansalaisille tulee kehittää uudenlaisia kannustimia huolehtia

Mikä meitä oikein syö ja lyö?
Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius ovat huolissaan demokratiamme murenemisesta (HS 25.07.2025): ”Turvallistaminen syö demokratiaa ja lyö oikeusvaltiota” Puheenvuoron johtopäätös on: ”Kun

Lupaus ja sen täyttäminen
Saatteeksi: HS on viritellyt keskustelua kapitalismista useissa eri puheenvuoroissa, puolesta ja vastaan. En lähde niitä suoraan kommentoimaan kutakin erikseen. Laitan alle laajennetun version kommentistani, jonka lähetin

Tuli ja valo – ajatus syvähumanismista
Saatteeksi: Alkusyksystä on sekä Tutkijaliiton että Karl Marx -seuran kesäkoulut. Ehdotin niille molemmille puheenvuoroa syvähumanismista. Tutkijaliiton kesäkoulun ohjelmaan se ei mahtunut, Karl Marx seuran ohjelmassa

Sivistyksen keinuva kehto
Suomen Ateenassa, suomenkielisen sivistyksen kehdossa, Jyväskylässä, Jyväskylän Kesä, nyt jo 70- vuotias kulttuuritapahtuma, järjesti viimevuotisen ”Sivistyksen teemavuoden” jatkoksi keskusteluja sivistyksestä seuraavilla otsikoilla: SIVISTYNYT KESKUSTELU – SANOMISEN VAPAUS

Ekologinen provokaationi
Saatteeksi: Erkki Tuomiojan Suomen Kuvalehdessä (27.06.2025) julkaistu kirjoitus ”Nato-Suomen on varauduttava myös rauhaan” (1) ojentaa oivallisella tavalla 1990- lukulaisten ”kulttuuriliberalistista” maailmankuvaa monilla 1960/1970 – luvun

Historian oikea, väärä ja se vasen puoli
Iltalehden mukaan ”Andersson ja Tuomioja jyrähtävät: ”Olemme historian täysin väärällä puolella”. Li Anderssonin ja Erkki Tuomiojan mielestä Yhdysvaltojen iskut Iraniin tulisi tuomita kansainvälisen oikeuden vastaisina (1).

”Arvopohjainen realismi” – uusi jäsennys!
Kultarannan tämänvuotiset keskustelut paljastivat yllättäin, että ”arvopohjainen realismi” ei olekaan ulkopoliittinen katsantokanta, perusteltu näkemys, teoria, (< nähdä), siis esitys Suomen ulkopolitiikasta vaan ”työkalupakki”, jossa ”arvot” ja intressit” odottavat

Herkkis puhui ”tärkeistä asioista”
Saatteeksi: laitan alle ensihuomioni Riikka Purran puoluekokouspuheista. Palaan asian taloudelliseen puoleen myöhemmin. Riikka Purra aloitti avauspuheenvuoronsa Perussuomalaisten puoluekokouksessa (14.05.2025): ”Hyvä puoluekokous väki, rakkaat perussuomalaiset, mikä on

Yanis Varoufakis: Rauhan taloudelliset ehdot
Saatteeksi: tässä tiedoksi Yanis Varoufakisin puhe Euroopan parlamentissa ”Rauhan taloudelliset ehdot”, tiistaina 10. kesäkuuta 2025 (korjattu konekäännös). Yanis Varoufakis Euroopan sodanlietsojaksi ajautumisen taloudelliset seuraukset –

Kuka puolustaa ”reilua työelämää”?
Arvatkaapa ketkä julistavat näin päättäväisesti: ”Elinkeinoelämän käsinukkeohjauksessa Kokoomus on yksipuolisesti valmistellut lakeja, joiden tarkoituksena on tehdä suomalaisesta duunarista nöyrä ja pelokas. Irtisanomissuojaa heikennetään niin, että

Kanssalaisuutta toteuttamassa
Olin ti 27.05.2025 SITRA:n tilaisuudessa, jonka teemana oli Tulevaisuusvalta, siis se, miten sinä, minä ja jokainen meistä voi olla mukana yhteistä tulevaisuuttamme rakentamassa. Miten siis työstämme kanssalaisina yhdessä,

Anti ja Pro tukemaan toisiaan!
Europarlamentaarikkomme Li Andersson kysyy: Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää? ja toteaa kirjoituksensa (KU 19.05.2025) aluksi: ”Tämä on se kysymys, jota jokainen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin tosissaan suhtautuvan päättäjän pitäisi pohtia Euroopassa tällä hetkellä.
Koulutusjärjestelmästä opintojärjestelmäksi
HS:ssa tänään (25.05.2025) laaja juttu ”amiksesta”. Väitöksen juuri tehnyt ”PENNI PIETILÄ väittää, että toisen asteen koulutus nykymuodossaan syventää yhteiskunnan jakolinjoja. Lain mukaan amiksella on lukion

Nationalismin uusi tehtävä!
Akatemian tutkija Timo Miettinen asettelee tällä kertaa HS-esseessään (HS 18.05.2025) eurooppalaisia kansakuntia modernisaation mittapuiksi: ”Kadotettua menneisyyttä tärkeämpää nationalismin nousulle olivatkin erilaiset esikuvat, jotka nähtiin modernisaation mittapuina. Ranskalaiselle
Volanen vasemmalta
Kirjoittajana Matti Vesa Volanen, emeritustutkija.