Presidentti Alexander Stubb piti ulkomaanmatkojensa tavan mukaan vapaamuotoisen luennon akateemisella foorumilla, nyt Norjan BI Business School:ssa. Hän tunnusti, että yksinapaisen, USA vetoisen maailmanjärjestyksen kääntyminen moninapaiseen
Saatteeksi: Olin eilen 7.10. mukana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa keskustelussa yliopistodemokratiasta, sen tarpeellisuudesta ja merkityksestä Keskustelemassa oli mukana Hanna Kuusela (JYU, ent. TAUn konsistorin jäsen), opiskelija Sara
Saatteeksi: Pääministeri Petteri Orpo lupaa rouheasti tänään HS:ssa (28.09.2024) että ”kaikki ideat otetaan huomioon” kun mietitään ”miljonääreille ja yrityksille verohelpotuksia”. Myös Marko Junkkari pyytää ehdotuksia
Saatteeksi: Presidentti Alexander Stubb piti tällä kertaa epävirallisen esitelmän Tampereen yliopistolla 17.09.2024. Alla muutama ensikommentti. Presidentti Stubbin mukaan hänen ja istuvan hallituksen ulkopolitiikan kolme peruspilaria
”Nyt se aikakausi on käsillämme. Tämä on ennennäkemättömän mahdollisuuden hetki. Meillä on siunaus elää maailman tehokkaimmassa ja arvostetuimmassa kansakunnassa aikana, jolloin maailma omaksuu ihanteemme enemmän
Vasemmiston tulevaisuus 6 Edellisessä kirjoituksessani ajauduin tarkastelemaan demokratiaa ja sen kolminaisuutta: parlamentaarista, liberaalista ja eettis-emansipatorista demokratiaa (1). Asetuin kannattamaan viimeksi mainittua. Minkälaisen poliittisen kentän tämä
Puheessaan Suomen suurlähettiläille 27.8.2024 tasavallan presidentti Alexander Stubb jatkoi meille niin tuttua Sauli Niinistön kaksilla rattailla ajamista vaikka – se myönnettäköön – ajoitukset ovat muuttuneet:
Saatteeksi: Haastattelemalla professori Peter Gray:ta HS halusi tuoda kehitysbiologisen näkökulman Suomen koulutuspoliittiseen keskusteluun: lapset osaavat vaistonvaraisesti kasvattaa itse itseään leikkien. Kun Juhani Rautopuro hyvässä kommentissaan
Vasemmiston tulevaisuus 5. osa Ottakaamme vielä yksi trilemma tarkasteltavaksi ennen kuin siirrymme toiminnallisiin johtopäätöksiin. Miten sovitamme yhteen kansallismielisyyden, isänmaallisuuden ja maailmankansalaisuuden: kansallismielisyys ja isänmaallisuus, vähemmän
Vasemmiston tulevaisuus 4. osa Olen aiemmissa tämän kirjoitussarjan osissa (1) yrittänyt löytää ratkaisua kolmeen trilemmaan: kuinka ratkaista kolmeen eri suuntiin vievän haasteen keskinäiset ristivedot: kansallinen
Vasemmiston tulevaisuus, osa 3 Politiikan värit ja värien politiikka Arvioidessaan vasemmiston tulevaisuutta 1980 -luvun lopulla Jan Otto Andersson asetti valittavaksi kolmesta politiikan väristä – sininen
Saatteeksi. Jatkan aiemmin aloittamaani keskustelua vasemmiston tulevaisuudesta ks. alla (1) Pyhä ja epäpyhä kolminaisuus Kuinka voisimme sovittaa yhteen funktionaalisen globalisaation, alueellisen kansallisen suvereniteetin
Kaikki muistamme Juho Kusti Paasikiven ärähdyksen, Stalinia lainaten: ”Maantieteelle me emme voi mitään”. Olemme juuri siinä kohtaa maata ja maapalloa kuin aina olemme olleet ja
Saatteeksi: Alla on HS:n mielipidetoimituksen jälleen kerran hyllyttämä mielipidekirjoitukseni. Oikeus, demokratia ja ekologinen realismi Jukka Korpela (HS Mielipide 11.7) ja Jukka Kekkonen (HS 17.07.2024)
”Me olemme tottuneet tiettyyn elintasoon. Me pidämme sitä oikeutemme … Me olemme luoneet elämäntavan, joka tekee vääryydestä jatkuvan ja väistämättömän. Johtopäätös? Meidän on jälleen
”Vasemmistoliiton ensimmäinen puolueohjelma, joka lopulta hyväksyttiin vuonna 1998, perustui suurelta osin ajatuksiini ”kolmannesta vasemmistosta”, uudistuneesta punavihreästä vasemmistosta ensimmäisen tasavallan ja toisen sosialistisen vasemmiston jälkeen. ”Kolmannen
Suomeen rakennetaan nyt ”Isänmaallista rintamaa”, jossa myös Keskustapuolue ilmoittaa olevansa mukana yhdessä hallituspuolueiden kanssa. (1) Isänmaallisuutta mitataan nyt kahdella eduskunnassa käsittelyssä nyt olevalla lailla: Rajalailla
Presidentti Joe Biden TIME -lehden haastattelussa 05.06.2024: ”Nato on huomattavasti vahvempi kuin silloin, kun astuin virkaan, pistin sen yhtenäiseksi. En vain vahvistanut uudelleen sitä tosiasiaa,
Kuten kaikki muistamme 1980 -luvulla Suomeen rantautui kulttuuriliberalismi talousliberalismia ennakoivana sanansaattajana. Keskustelu Suomesta ETYK- henkisenä kansakuntana kääntyi keskusteluksi kansalaisyhteiskunnasta, jonka valtiosta itsenäistä perusluonnetta alettiin korostamaan.
Hallituksen esitys puolustusyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 58/2024 vp, 246 sivua)